Torstai.

Päätin, etten uskalla uida. Eilen tuli sitten pitkin päivää muutama semmoinen kohdun kovettuminen, ja kerran isompi vavahdus, kuin valtava elohiiri. Melkein soitin illalla siskolle kysyäkseni siitä, mutten sitten viitsinyt häiritä. Serkku sattui olemaan koneella, ja sanoi että viikoilla 15-20 kohtu tuntui hänellä erilaiselta varmaan vauvan lisääntyneiden liikkeiden takia. Mutta kuitenkin, ehkä harrastan uintia nyt enemmän lilluen kuin varsin uiden. 

Tänään ajattelin  yllättää miehen ja siivota. :) Se kun puhui tuossa, että tulee kotiin ja sitten siivotaan, niin meinaan siivota ennen sen tuloa. :D Huomenna tulee vieraita kylään, niin siksikin on hyvä siivota, meillä kun noita kissankarvojakin riittää.. Illalla Tauno-kissa piikkasi mun jalkoja kun yritin nukkua, oli lähellä etten monottanut takaisin. heh, no ei, mutta sitä niin säikähtää kun kesken nukahtamisen yhtäkkiä on jonkun kynnet kantapäässä.

Ja ainiin, nimistä mietin semmoista, että taidan pitää kaikki nimiehdotukset ihan omana tietona tästä lähtien. En tykkää, kun jos niistä juttelee, niin aina joku mollaa jonkun lempparinimen. Mun mielestä ainoostaan mies saa sanoa tiukkaan, muitten kuuluu vaan enemmän kuunnella. Että jos kerron "rakastan kauheesti nyt tätä nimeä", ja toinen sanoo että "se on kyllä ihan kammottava! tulee mieleen heti se ja se inhottavuus", niin pitäis hitsi omana tietonaan. Jos mulla ei tule mieleen, niin ainakin sen jälkeen sitten tulee, ja nimi pilalla, kiitos vaan. :D

15+3

Uimis-ongelmaa.

Kävin eilen uimassa ekaa kertaa raskauden aikana. Oon tykännyt uida aina, vaikka oonkin huono pitämään tasaista väliä liikunnassa ja oon vähän satunnainen. Mutta nyt siis kävin. Sisko varoitteli etukäteen, että hänellä tuli supistuksia alusta asti, eikä sitten järin voinut uida, siis nimenomaan uidessa tuli. Päätin kokeilla miten itellä on.
Otin tosi rauhassa, uiskentelin siellä ja lepäilin aina joka välissä, vaikka normaalisit tykkään mennä aika kovaa. Normaalisti uin kanssa yleensä kilometrin tai vähän yli.
Ei se tuntunut huonolta, ehkä vähän oudolta. Kohtu tuntuu tosi selvästi, kun uidessa on niin oikosellaan. Mietin siinä, että miltähän ne varhaiset supistukset oikeen tuntuu edes, kun ei tietenkään ole mitään kokemusta. Sisko selitti jotain kohdun menemisestä kovaksi, ja kovaltahan se tuntui mutta kai se oli asennosta kiinni. Sitten pikkuisen alle 500m iski semmoinen pistos sinne kohtuun. Niitä tulee joskus muutenkin, ja se lähti pois menemällä kyyryyn. En sitten kuitenkaan uskaltanut enää uida.
Illalla sitten kohtu oli jotenkin arka, vähän niinkuin joskus ennen kuukautisia ja tai niitten jälkeen. Ja sitten ihan myöhään tuli taas niitä pistoksia.

En nyt sitten tiedä uskallanko uida enää! Toisaalta se kohdun kovuus oli ehkä vaan siitä asennosta. Ja toisaalta luin juuri tuolta vau-kirjasta, että niitä kohtusärkyjä tai jotain kiinnikepistoksia voi nyt juuri tulla. Ettei kai ne vaarallisia? En yhtään tiiä. Ja se semmoinen arkuus, niin saman tapaista on aina kasvamisvaiheessa ollut. Että ehkä se oli sitä, ja kaikki vaan sattumalta osui tähän kohtaan..?

Äiti oli sitä mieltä, että ainoastaan kevyttä kävelyä on hyvä harrastaa raskaana, muuten liikunta on parempi jättää myöhemmäksi. Enpä tiedä, mutta en kovin kovaa ainakaan uskalla rehkiä. Äiti sanoi myös, että luulee meillä tyttärillä myös supistavan helposti, koska hänellä ainakin niin kävi. No mene ja tiedä.

Mutta jos joku osais sanoa jotain tähän, niin kuulisin mielelläni.

15+2

Sateinen maanantai.

Tuo on aika tyttömäinen kenkäpari. :) Olen yleisesti katsellut paljon enemmän sinivihreitä ja ruskeita vaatteita, ja mietin, että toivonkohan salaa poikaa. En kumminkaan usko, mutten vaan tykkää semmoisista ylirimpsuisista tyttövaatteista. Tykkään semmoisista reippaista, peppimäisistä vaatteista enemmän, tai sitten vaikka vähän poikamaisista mieluummin kuin tyttömäisistä jotenkin. Siis prinsessajutut sitten myöhemmin ihan erikseen, se on jotenkin kivaa kanssa, mutta en siinäkään semmoista ihan yltiöpinkkiä rimpsukimallejuttua kaipaisi.

On taas maanantai. En oikein tiedä missä minun pitäisi olla tänään. Koululla on ilmeisesti joku palautuskerta harjoittelusta, mutta en löydä mistään tietoa koska se on. Tai missä. Mutta eiköhän se selviä.
Odottelen sitä, että liikkeet alkaisivat tuntua koko ajan. Tai siis joka päivä, usein. Eilen automatkalla tuo monotti vielä pari kertaa, mutta ei se niin usein tunnu. Tänä aamuna en ole mitään varmaa tuntenut. Se on varmaan vielä niin heikko, että pitää itse olla tosi hiljaa ja tarkkaavainen, että tuntee liikkeet.

Pitäisi käydä ostamassa äitiyssukkahousuja. Ne on vaan aina mustia tai ruskeita, Tahtoisin jotain ihanempia värejä, niinkuin viininpunaista, okraa, petrolin sinistä. semmoisia reippaampia. Nämä tavalliset vaan puristavat niin!

Ajattelin tänään myös käydä ostamassa kankaita kestovaippoihin, ja muitakin tarvikkeita. Ostin pari käytettynä, ja sitten muutama tule äitiyspakkauksessa. En ehkä uskalla vielä ostaa enempää, kun pitää varmaan vähän kokeilla, että tietää mitkä on hyvät. Olisi kiva saada jotain nättejä kuoseja päälle, raitoja tai palloja tai jotain.

kenkimistä.

Olen alkanut tuntea pientä kenkimistä. :) Eilen olin ekaa kertaa ihan varma: Olin nousemassa istumasta ja puhuin äidin kanssa puhelimessa, kun vatsassa kävi muljahdus. Taisi verso käännellä kylkeään kovaan tahtiin siellä! Sitten myöhemmin istuin sohvalla tökiskelemässä versoa, ja sepäs sitten tökkäisi takaisin! En saanut toistettua temppua, mutta eiköhän niitä ala tuntua enemmän. Tänäänkin tässä sohvassa istuskellessa on välillä tuntunut tökkäyksiä vatsanahkassa, siellä se monottaa!

Virpojia kävi kaksi. Olin varautunut moneen, eli suklaata jäi kyllä syötäväksi. Eipä se mittää, oon vähän hillinnyt syömisrajoitteita. En kyllä todellakaan tiukka ollut aiemminkaan, mutta nyt oon vielä vähän enemmän hillinnyt, ettei paino järin enää tippuisi.

Kävin etsiskelemässä kestovaippoja sokokselta, muttei niillä ole! Järjetöntä, luulis kannattavan. Ehkä stokkalla on. Mut jos ei ol, niin ainakin Kallion Ekolossa on, se on muutenkin ihan mahtava kauppa. Ruohonjuuressakin on. Niitä pitäis muutenkin tukea vahvasti. Olin vaan sokoksen vieressä, niin kävin sieltä kuikuilemassa.

Saatiin taas häälahja miehen kanssa (niinkuin tämän vuoden ajan joka kuukausi, kiitos kavereideni <3), ja siinä oli kukansiemeniä ja pieni lapio, kuokka ja harava. :) Maailman suloisinta. Kunhan ihan vähän vielä lämpenee, niin sitten laitan kukkia koko parvekkeen täyteen. Ja mietin kanssa heti, että jos saan muutaman vuoden sisään jonottamani maapalstan tuosta kotimme vierestä, voin sitten siellä lapsen kanssa kasvatella ruohosipulia, korianteria, basilikaa ja muita ihania noilla pikkukuokilla.

Huomenna alkaa kuudestoista raskausviikko, hohoo!

Mietteitä perjantaista lauantaina.

Meillä oli eilen sivuaineen loppunäyttelyn avajaiset. Meni hienosti ja oli mukavaa, mutta pitkä päivä tuli. Söin ennen lähtöä sämpylää tuossa kymmenen maissa aamulla, sitten tehtiin vaikka mitä. Oli tosi huono olo, eikä mitään ruokaa tehnyt mieli. Ajattelin sitten hakea patongin, vaihtoehtoina paahtopaisti ja mozzarella. Otin jälkimmäisen ja haukkasin sitä, ja meinas ykä lentää kun siinä oli tietty pestoa.. en yhtään aatellu! Meinas kyllä harmittaa, kun olin sen jo maksanut ja kaikkea. hain sitten sämpylän.

Olin jalkeilla koko päivän, ja viisaudesta huolimatta puin illaksi ylle mun punaiset korkokengät. Ne on tosi ihanat, ja korkeat, mutta alkaa pitkällä käyttämisellä sattua jalkoihin. Olikin sitten jossain vaiheessa pakko vaihtaa toisiin matalempiin kenkiin. En tiedä jos joku otti kuvia illalla, olisi kiva saada joku niistä ja laittaa tänne.

Illalla olin tosi väsynyt, ja selkä meinas jumittaa ja tuntui, että juniorikin kaipasi lepoa.Päivän aikana tuli seisottua niin paljon, että selässä tosissaan alkoi tuntumaan. Jännittää vähän millaisetkohan säryt mulle tulee sitten loppuvaiheessa?
Kuuntelin illalla lapsen sykettä vähän. Se oli rauhoittavaa, koska päivä oli tuntunut raskaalta tosiaan kohdussakin, jotenkin semmoista pientä vihlontaa.. tai arkuutta tai jotain tuli jossain välissä.

Olis ollut mukava kanssa juoda viiniä vähän, mutta on tosi paljon mukavampaa saada olla raskaana.

Aijuu, yksi nainen innostui minun tekemästä savipäästä niin, että tahtoi ostaa sen. Olin tosi otettu. Mutta sitten hän keksikin, että tekisimme taidevaihtoa: hän on graafikko, ja saan mennä hänen työpajalleen valitsemaan jonkun hänen töistään. Tosi kivaa!

Äitiyspakkaus 2009!

Jee se julkaistiin tänään. :) Tykkään noista kovasti, erityisesti tuosta marjapaidasta ja sydänpussista. :)

Neuvola 2

Oltiin siis tänään neuvolassa toista kertaa. Verenpaine oli laskenut, samoin hemoglobiini, mutta olivat ihan hyvällä tasolla, niin ei tartte mitään rautaa tai muuta. Paino oli tippunut 1,5kg,  josta sain vähän huomautuksia. Oon kyllä syönyt aina nälkääni, mutta ehkä tässä pahoinvoinnissa ei ruoka ole niin maistunut sitten. Eikä herkut. Lapsen syke oli 146-148 ja kohdun pohja jo kaksi sormenleveyttä navasta, aika pitkällä siis. :)  Lapsi on nyt joku 10cm päästä pyllyyn. 

Perhevalmennus alkaa jo kuukauden päästä, huhhui! Niitä on kolme tässä keväällä ja viimeinen jätetään sitten rv30 jälkeiseen aikaan, se on joku kätilöopistoon tutustumiseen liittyvä kerta. 

Sain lisäksi vihjeen odottavien äitien fysioterapiasta, joka on semmoinen neuvova puolitoistatuntinen. Kysyin tädiltä, että kun mun selkään tulee aina iskias jos makaan kovalla alustalla selälläni (jos vaikka kattoo telkkaria lattialla maaten), niin mitä voin tehä ettei se jää kokoaikaiseksi? Se kun on varsin kurjaa. Eilen olin kaverilla kylässä, ja erehdyin puoliksi makoilemaan heidän lattiallaan ja puoliksi patjalla, ehkä kolme minuuttia, ja heti meni selkä ihan tohjoksi. Kun lähdin heiltä, niin kipeän puolen jalka melkein petti portaissa. Aattelin, että tämä on jo aika vaarallista, kun helposti kaatuis portaissa. 

Niin menen varmaan sinne jossain välissä kuulemaan, miten voin korjata asentoa yms. Luulen, että siellä puhutaan pilatesliikkeistä, mutta niitä juuri en voi tehdä kun niissä maataan lattialla selällään.

Eipä muuta. Täytynee syödä mämmiä, kun en saa laihduttaa! Komento kävi. :D Huono homma. :D

14+2