Puhetta

 Elsi on ihan yhtäkkiä alkanut puhua vaikka mitä. Toistelee lauseiden loppuja ja sanoo vaikka mitä sanoja: auto, bil, kissa, Tauno, Helmi, nälkä, suihku, äta, läsa, koppotikoppoti.. vaikka mitä. Muutos puheliaaseen suuntaan tuntuu tapahtuneen viikon-kahden sisällä. Muutenkin hän tuntuu koko ajan ottavan harppauksia ymmärryksen saralla, leipoessakin osaa "auttaa" kovasti (lähinnä sotkemisessa). Lisäksi Elsi löysi kaapista kirpparilta ostamani vauvanuken, jota hän kovasti hoitaa. Mies liimasi kasaan minun lapsena tekemän nukensängynkin Vavvalle.

 

Emil on saanut tarkemmasta päivärytmistä kiinni. Pari viikkoa sitten sanoin äidilleni, ettei Emilillä muuta rytmiä olekaan kuin yö-päivä. Nyt kuitenkin asiat on tarkentuneet: Emil herää noin 7:30, menee ekoille unille noin 9:30 ja nukkuu vajaan tunnin. Sitten hän valvoo noin 12:30 asti jolloin menee pitkille unille jonnekin kolmeen-neljään saakka, ja ottaa usein vielä pienet silmäykset sitten kuuden jälkeen. Yöunille käy 20-21.  Kai tämä on tullut siitä, kun Elsin kanssa käydään usein aamulla puistossa leikkimässä ja Emil sitten nukkuu matkan sinne ja sieltä kotiin ja jatkaa kotona vielä unia.

 Minä itse kaipaan vähän aikaa itselle. Tai no, en oikeastaan niin hirveästi kaipaa, mutta keksisin kyllä mitä tekisin jos sitä aikaa olisi: kävisin lenkillä (voitteko uskoa että juoksen jo 5km! tavoite on päästä kymppikuntoon kesäksi, mutta saapa nähdä), uimassakin, lakkaisin kynsiä, ompelisin, leipoisin, piirtäisin, lukisin kirjoja. Miettisin jotain muuta kuin lapsia. Nukkuakin voisin kernaasti. Semmoisia pieniä asioita olisi kiva tehdä, mutta ehtiihän sitä. Ei tämä vauva-aika kauaa vie, sitä ei tajunnut ekalla kertaa. Nyt ei niin harmita räjähtänyt olemuskaan. 

Tuossa viime viikolla lähdettiin muuten lasten kanssa kauppaan. Ajattelin, että enpä jaksa mennä kuitenkaan leikkipuiston aamuohjelmiin, mutta käyn toisessa puistossa ulkoilemassa kotimatkalla lasten kanssa. No, siellä oli sitten kamalan paljon rattaita, ja huomasin jonkun laulutuokion olevan justiin alkamassa. Päätin sitten riisua kumminkin lapset ja mennä sinne. Vasta omia ulkohousuja jalasta vetäessä (lapset siis jo riisuttu) tajusin lähteneeni pyjamassa..