lauantai 17. lokakuuta 2009

Parkua ja hammastenkiristystä.

Elsi-reppana on ollut väsynyt, rytmit on olleet sekaisin ja vatsassa on kiertänyt ilmaa. Eilen oltiin neuvolassa klo 13, ja sitä ennen Elsi nukkui yhdestätoista siihen asti, ja toki nukahti rattaisiin kotiin tultua. Siitä seurauksena Elsi jotenkin luuli että on yö tai jotain, ja nukkui sitten kutakuin koko päivän. Yöllä sitten yhden aikaan Elsi heräsi ja sen jälkeen nukkui tosi katkonaisesti neljään, jolloin sitten ei unta tullut silmään ollenkaan. Nousin Elsin kanssa, ja valvottiin tunti yhdessä, mutta hän ei ollut tyytyväinen oikein mitenkään. Viiden aikaan mies tuli hätiin ja jotenkin tuoreilla voimilla jaksoi pitää Elsille seuraa tunnin, jonka jälkeen nukkuminen taas onnistui. Sen jälkeen herättiin kerran-pari hetkeksi, ja oikeasti noustiin ylös puoli yhdeksältä.

Tänään sitten hän oli kovasti väsynyt, ja tahtoi nukkumaan jo kymmenen jälkeen. Lähdin rattailla vanhemmilleni kylään ja Elsi nukkui rattaissa sitten kahteentoista. Sen jälkeen hän parkui ja vänisi kolmeen, jolloin lähdin takaisin kotiin. Siinä samalla sitten unta tuli kuuteen asti.

Nyt on taas koko ilta mennyt ilmavaivoja kitistessä. Tai niiksi minä ne uskon. Tyytyväinen tyttö ei ole oikein mitenkään päin ennen kunnon pierujen ulostuloa, ja tänään siihen meni monta tuntia. Olen ostanut apteekista rela-tippoja, ja kokeilin niitä tänään. Katsotaan helpottaako ne yhtään. Kahvia täytynee kanssa vähentää. Disflatyliäkin meillä on, mutta ehkä sen aika on myöhemmin.

Nyt taitaa tyttö nukahtaa miehen syliin. Enää se ei ole ehkä puoleen tuntiin itkenyt vaan on ollut ihan tyytyväinen, mutta ei ole kumminkaan nukahtanut vaikka on selvästi väsynyt. Rintaa se ei halua.

Semmoisia asioita mietin, että tuleekohan maitoa nyt jo liikaa? Kun rinnat meinaa tuntua täysiltä ja pakkautuneilta, vaikka Elsi imee tiheään. Ja kun on nuo ilmavaivat, niin onkohan maitovirta liian vuolas ja vie ilmaa sitten mahaan? Varsinkin toisesta rinnasta imiessään Elsi herkästi parkuu ja hylkii rintaa. Se onkin kovempi ja suihkuavampi. Pitäisiköhän pumpata, vai lisääkö se maitoa entisestään.. Ja toinen asia on imetysvälit, pitäisiköhän niiden olla pidemmät jos on ilmaa noin mahassa. Toisaalta lapsentahtisuus, toisaalta itkuiset illat. Eihän Elsi ainakaan tähän mennessä ole kovin pitkiä aikoja itkenyt, että ei varmasti nyt voi mistään koliikista puhua vaan aika tavallisista ilmavaivoista ja mahasäryistä. Mutta kai niitä voisi jotenkin helpottaa?

Nukuttamisesta on kanssa tullut mietteitä. Elsi nukkuu yöt kehdossa minun vieressä, ja nostan sen siitä yöllä aina viereen syömään. Siihen hän sitten helposti jää pitkiksikin ajoiksi, kun molemmat nukahdamme. Kannattaisikohan juuri noiden itkujen takia tehdä mieluummin niin, että nousisi vaikka nojatuoliin imettämään ja kun maha on täysi, laskisi Elsin takaisin kehtoon. Kun vieressä ollessaan hän tulee syöneeksi lyhyissä pätkissä monta kertaa, ja ehkä sekin lisää ilmaa mahaan. Jotkut ystävät ovat myös nukuttaneet lapsensa heti alusta asti omaan huoneeseen, ja selvinneet kuulemma yhdellä heräämiskerralla. Elsillä on oma huone, pitäisiköhän semmoistakin kokeilla? Toisaalta tuntuu kurjalta pistää noin pieni tyttö niin kauas meistä, mutta toisaalta jos me kaikki nukkuisimme sitten paremmin..

Ostin Elsille tänään sukkahousuja, bodyja ja farkkumekon. <3

6 kommenttia:

  1. voi olla parempi että joku enemmän tietävämpi kommentoi, mutta olen kuullut että jos on "suihkutissi" niin kannattaisi imettää samasta rinnasta peräkkäin...osaako joku tietävämpi sanoa pitääkö paikkansa/auttaako??

    VastaaPoista
  2. ja nukkumisesta vielä, ite en kyllä laittaisi noin pientä nukkumaan omaan huoneeseen, minun unistani ei ainakaan tulisi mitään..ravaisin siellä sitte koko yön katsomassa että kaikki on hyvin:)

    VastaaPoista
  3. Laita kuvia niistä uusista vaatteista..vaikka ei Elsin kuvia ymmärrettävästä syystä nähdä, niin olisi hauska nähdä millaisia vaatteita hänellä on. Jo ennen syntymää aina sillin tällöin väläyttelit tulevan vauvan vaatteita!

    VastaaPoista
  4. Kannattaa kyllä aika pian nukuttaa ainakin omaan sänkyyn ja nousta sitten syöttämään jonnekin muualle. varmasti nukutte paremmin, kun ei jokaiseen ähinään tarvitse herätä ja tulee sitten lapsellekin selkeemmin se syöminen esille. jos ei omaan huoneeseen niin omaan sänkyyn ainakin.
    terv. omasta sänkytilasta taisteleva 6-vuotiaan äiti :D

    VastaaPoista
  5. Suihkutisseihin tosiaan auttaa monta kertaa samasta rinnasta imettäminen peräkkäin. Ja jos taas sillä välin toinen rinta ehtii täyttyä kamalasti, niin sitä voi ennen syöttöä hieman (suurimmat paineet) tyhjentää. Ensimmäiset viikot rinnat hakee vauvan kanssa oikeaa rytmiä, mutta pian se alkaa löytymään. Ja vauvan kasvaessa hän oppii hallitsemaan paremmin maitosuihkua. Tähänkin aiheeseen löytyy monta hyvää vinkkiä imetystukilistan sivuilta. Kannattaa myös kokeilla eri imetysasentoja.

    Vauvan nukkumispaikasta ja nukuttamista lienee imetyksen tavoin jokaisella oma mielipiteensä. Kerron heti alkuun, että minä olen vankka perhepedin kannattaja. Näissä valinnoissa vaikuttaa mielestäni taustalla se, minkäläinen käsitys meillä on vauvoista ja miten haluamme heitä sitä kautta hoitaa. Minun mielestäni vauva tarvitsee lähelleen äitiä/vanhempiaan, ympäri vuorokauden. En ainakaan missään tapauksessa laittaisi vauvaa omaan huoneeseen nukkumaan. Vaikka vauva nukkuisi itkuhälyttimen päässä, hänen tarpeisiinsa ei ehdi vastata niin nopeasti. Ja minun käsitykseni mukaan vauvan tarpeisiin tulee vastata niin nopeasti kuin kulloinkin pystyy. Ja edelleen mielestäni itku on vauvan viimeisin keino viestiä. Jos vauva alkaa itkemään (kipuitku erikseen), hän on ehtinyt yrittää viestiä asiaansa jo monin muin keinoin. Äidin vieressä nukkuvan vauvan ei tarvitse alkaa yöllä itkemään ja saattaa itseään hermostuneeseen tilaan (josta on vaikeampi rauhoittua ja nukahtaa uudelleen), vaan usein äiti jo havahtuu vauvan rinnan hamuamiseen. Vauvan vieressä nukkumisessa on lukemattomia etuja, joista mielestäni tärkein on äidin ja vauvan hyvinvointi. Itse en yleensä edes kunnolla herää yöllä kun imetän vauvaa, vaan annan rinnan suuhun ja joskus vaihdan asentoa ja nukahdan samantien uudestaan. En seuraa yöllä kelloa ja siten imetysvälejä ja syöttökertoja, sillä mitä väliä niillä on? Tiedän, että vauva syö öisin ja muut välit nukumme. En ole nyt yhtään nii väsynyt kuin esikoisen kanssa kun alkuun nousin häntä sohvalle imettämään, jolloin heräsin itse täysin. Sitten yritin erinäisiä kertoja siirtää nukahtaneen vauvan omaan sänkyynsä nukkumaan, mutta usein vauva tietysti havahtui siirtoon. Ja kun lopulta sain vauvan sänkyynsä nukkumaan, yritin nukahtaa itse uudestaan miettien jo seuraavaa herätystä ja ylösnousua.

    Niin ja rinnan imeminen on vauvalle niin paljon muutakin kuin vain ateriointia (läheisyyttä ja turvaa muun muassa).

    Moni vierastaa perhepetiä, koska pelkää ettei lapsi sitten ikinä siirry omaan sänkyynsä nukkumaan. Minä näen tämänkin asian aivan päinvastoin. Kun vauva/lapsi saa läheisyyttä ja turvaa juuri niin paljon kuin hän sitä eniten tarvitsee eikä häntä väkisin työnnetä liian aikaisin itsenäistymään, hän lähtee kyllä aikanaan turvallisuudella ja luottamuksella kyllästettynä itsenäistymään, silloin kun on siihen valmis. Meidänkin esikoinen pääsi sitten alun kokeilujen jälkeen nauttimaan perhepedistä, josta hänet 2,5-vuotiaana siirrettiin omaan sänkyyn nukkumaan (samaan huoneeseen vanhempien kanssa). Omasta sängystä oli puhuttu pitkään ja esikoiselle oli lopulta hieno asia päästä siirtymään "isojen tyttöjen sänkyyn". Nyt vuosi myöhemmin ja vauvankin synnyttyä, hän haluaa kaikkein mieluimmin nukkua omassa sängyssään ja vain ani harvoin kiipeää meidän sänkyymme.

    Näistä molemmista aiheista riittäisi vielä niin paljon kirjoitettavaa, mutta nyt taas näin pikaisesti vain kun nuo mussukat jo kaipaavat huomiota.

    Maarit kera 3,5v ja 8kk lapsosten

    VastaaPoista
  6. Nukkumisesta... Kaikki ovat yksilöitä; mikä yhdellä toimii ei välttämättä toisella. Meillä poika, nyt 1v, nukkunut aina omassa sängyssä yöunet. Näin kaikki ovat saaneet parhaat yöunet. Yömetyksen ajaksi nousin istumaan, sillä makuullaan imettäminen ei tahtonut sujua. Joskus tuossa 10kkn iässä siirrettiin omaan huoneeseen, ja tyytyväisenä käy aina nukkumaan ja herää hyväntuulisena. En koe ettei hän saa tarpeeksi turvaa/läheisyyttä, vaikkei ole koskaan perhepedissä nukkunutkaan. Kyllähän se turvan ja läheisyyden tunne tulee paljon muistakin tekijöistä. =) -Ode

    VastaaPoista