sunnuntai 6. syyskuuta 2009

Päikkäreitten jälkeen.

Okei, koitan nyt katsoa tätä juttua rakentavasti jotenkin. Tuumin, että tekemistä olis hyvä olla vaikka joka päivälle vähän jotain. Sitten tuumin semmoista, että koska kaverit on pitkälti töissä tai koulussa, niin pitää tehdä asioita itekseen sitten. Ajattelin käydä läpi museoita. Listalla olis ainakin Kiasma, Helsingin kaupungin taidemuseo, Amos Andersonin taidemuseo, luonnontieteellinen museo ja kansallismuseo. En tiedä sitten mitä muita. Niihin on kyllä kaikkiin pääsymaksut, mikä on vähän harmillista. Olis kanssa hauskaa käydä vaikka kotiseutumatkailemassa vähän, ottaa joku bussi ja ajaa sillä vähän kauemmas, vaikka johonkin kahvilaan. Mut tääkin vaatis rahaa, ja sitä ei kyllä ihan jokapäiväiseen käyttöön olis kahviloita ajatellen.

Ottaisin siis mielelläni vastaan ehdotuksia ilmaisista tai hyvin halvoista huvituksista. Uiminen olis yksi, voisi käydä eri hallissa joka päivä, mutta kun on toi kohdunsuu jo auki niin tulehdusriskin takia ei saa kuulemma uida. Joinain päivinä vois tehdä tietty koulua, ja toisina päivinä olla ihan kotona ja virkata ja neuloa ja siivota ja kokkailla ja semmoista. Mutta toisina päivinä vois sitten kävellä museoissa ja kaupungilla.

Muuten vois kanssa käydä vaikka puistoissa, mutta mihinkään ihan metikköön ei enää viitsi mennä kun voi tulla sieltä äkkilähtö. Pitää olla semmosissa paikoissa, joista saa taksin kohtuullisen helposti. Niin että jos joku tätä lukiessaan keksii hyviä ideoita, niitä otetaan mieluusti vastaan.

9 kommenttia:

  1. Moikka, tuli tässä mieleen siitä ruoan laitosta, että voisit vaikka kotona ollessa tehdä ruokaa pakastimeen, jos teiltä sellainen löytyy. Vois sitten alussa keskittyä uuteen tulokkaaseen eikä tarviis niin miettiä sitä ruokailupuolta..en tiedä auttaako yhtään sun tekemis-pulaa, mutta ainakin siitä olis tulevaisuudessa jotain hyötyäkin. Lisäks jos sulla on seutulippu, niin voisit vaikka käydä esim. Espoon puolella. Siellä on iha kivoja puistoja vaikka Tapiolassa..niin ja taksinkin saa tosi nopeasti!Ü

    -muikku

    VastaaPoista
  2. Kiitos vinkistä! Jotain oon pakastanut viimeviikolla, ja sitä kyllä kannattaa tehä jatkossakin. Ja vaikka en juur pullaa voi nyt syyä sokereitten takia, niin voisin ehkä tosiaan pakastaa niitäkin sitten vauvavieraita varten, se vois olla yhden päivän projekti se! Hyvä homma.

    Seutulippua ei ole, mutta ihan hyvin voisin muuten käydä Espoossa ja Vantaalla. Vois vaikka Leppävaarassa käyä pitkästä aikaa kiertämässä.. Tai juuri tapiolassa. :)

    VastaaPoista
  3. Mäkin keksisin kotona vaikka mitä tekemistä (nimim. puolivuotiaan vauvan äiti, joka ei pysty tekemään kotona juuri mitään). Kotona olis kaappien ja laatikoiden siivousta, valokuvien laittoa, kirjoja lukematta jne. Tosi hyvä vinkki oli tuo ruuan tekeminen pakastimeen. Mutta ymmärrän kyllä, että välillä on kiva päästä ihmisten ilmoille. Minä menisin kahvilaan lukemaa kirjoja.

    Ja sitten toivottaisin kovasti kärsivällisyyttä odotteluun. Mitä aikaisemmin ennen laskettua aikaa vauva syntyy, sen suurempi riski on vauvan kellastumiseen ja sitä kautta valohoitoon. Siinä ei mitään vaaraa ole, mutta saattaa vaan pitkittää kotiinpääsyä. Mutta ymmärrettävästi alkaa olla kärsimätön olo kun on jo pidempään saanut varoa ettei vauva vaan synny. Mulla oli sama tilanne, ja vauva syntyikin sitten rv 36+4. Se oli kuitenkin mun mielestä liian aikaisin. Oisin halunnut nauttia loppuodotuksesta ilman pelkoa ennenaiaisesta synnytyksestä.

    Ihan käsittämättömiä muuten nuo joko-kyselyt. Eiköhän se vauvan syntymä ole kuitenkin sen luokan uutinen, että siitä aika lailla pian tapahtuman jälkeen kerrotaan.

    Ei muuta kuin jaksamista, koita nauttia loppuodotuksesta! Kohta mikään ei ole enää niinkuin ennen, alkaa ihana ja uusi aika uuden perheenjäsenen kanssa.

    VastaaPoista
  4. Kirjoja luenkin mielellään. Yritin joku päivä tuossa ostaa sieltä kierrätyskeskuksesta dekkarin, se olis ehkä ollut juuri sopivan leppoisaa mulle nyt. Kotona en oikeen jaksais olla, koska oon ollut jo niin kauan, oikeastaan keväästä asti. Kaapeista on ainoastaan yksi enää siivoamatta.. se kyllä toki yhden päivän vie hyvin. :)

    Juu, tiiän kyllä ettei ole viisasta sinänsä toivoa lasta ennen kuin se itse on valmis tulemaan. Mutta. Nyt ei taideta ihan järjellä pelatakaan.. Sisaruksistani on kaksi syntynyt keskosina, sisko syntyi kutakuin näillä viikoilla, ja jaksoi aika huonosti imeä. Mutta oli kylläkin pienikokoisempi selvästi. Siis jos tuohon painoarvioon on luottaminen.

    Ei varmasti olis yhtä hankalaa miettiä pitkälle, jos ei kaikkia näitä säätöjä olis matkalle mahtunut. Ja ehkä kanssa jos ei olo olis näin rupinen kolotusten, hikoilujen, raskausdiabeteksen, supistusten, hermostusten ja minkä kaikkien myötä.. Mutta onhan niitä muillakin raskailla.. valivali. :D

    Koitan nyt ajatella pitemmälle. Ja kestää kaikki vaivat ja valittaa vähemmän. Mutta en välttämättä tänne, koska tämä on se valituksen paikka. :D

    Kiitos ajattelemisen aiheista taas. :)

    VastaaPoista
  5. Kotikaupungillasi on useita eri museoita, jotka ovat täysin ilmaisia! Hae vaikka helsingin sivuilta kaugunginmuseo haulla.

    Koita jaksaa. Minä räyhähdin aikoinani Saaralle, kun se uteli synnytyksen perään, ja Saara oli silloin jotain 9 vuotta.

    Ei kukaan lapsi ole sisälle jäänyt, etkä sinä voi "haluta" synnytystä käynnistymään (etkä sen käynnistyttyä voi haluta sitä pysähtymään.)

    heli

    VastaaPoista
  6. Odottavan aika on pitkä :) Raskauden viimeiset ajat on ihan varmasti elämän pisimpiä päiviä! Luulen kuitenkin että se kuuluu asiaan, mieli valmistautuu vauvan tuloon.

    Yritä vain nautiskella rauhasta, hiljaisuudesta, nukkumisesta, loikoilusta, haaveilusta.. 3 kk pojan äitinä minulla ainakin on näitä asioita joskus ikävä. Ja synnytyksessä tarvitaan kaikki voimat, joten kannattaa pitää itsensä suht levänneenä.

    Helsingin kivoista ilmaisista paikoista tuli mieleen Talvipuutarha!

    Oikein ihania odotuspäiviä sinulle, pian se odotus palkitaan :)

    -mervi

    VastaaPoista
  7. Heli: Saara muistaa sen kanssa, naureskeli sitä tuossa joku aika sitten. Kyllähän ne lapset tietty ulos otetaan vaikka väkisin. :) Ja toki koitan jaksaa, mut ei oo helppoa. :D

    Mervi: Aika on kyllä pitkä! Koitan tänään tehdä viimeisen mieltäpainavan koulurypäyksen, ja sen jälkeen teen vaan niitä asioita, joita tekee mieli tehdä. Varmasti lepääminen on tärkeää, oon vain ollut niin lukittuna kotona supistusten takia jo aika kauan, että tekee mieli saada jotain aktiviteettia päiville. Lisäksi kun tuo mies on niin pitkää päivää töissä, että sitäkin hädin tuskin näkee..

    Talvipuutarha onkin ihana, siellä voisinkin käydä joku päivä istumassa!

    maija

    VastaaPoista
  8. sun pitää asentaa Skype niin voidaan jutella! :D mä vien viljamin kahdeksaksi kouluun ja oon kotona yheksän aikaan ja lähden kouluun puolilta päivin. mulla on aamupäivät ihan tyhjää täynnä.

    ja joo, noi viimeset päivät/viikot on ihan kamalia. muistan vikan viikon itestä ja se oli kyllä itkua ja hammasten kiristystä, kun ei pystyny enää mitenkään olemaan.

    jaksua!

    VastaaPoista
  9. Sanos Elli muuta, tää on kyllä aika kökköä aikaa. Mut minkäs tekee, ku oottaa vaan! Tartteeko skypeen muuta kuin jonku ohjelman, miten se toimii ku en oo käyttänyt?

    VastaaPoista