En tiedä miksi olen ollut niin hiljaa täällä. Ehkä ei ole energia riittänyt, ehkä en ole keksinyt sanottavaa. Ehkä olen tarvinnut ajatustaukoa. Nyt tuli yhtäkkiä taas halu kirjoittaa.
Tämä kuva on talon pihasta viime talvelta.
Perheemme elää odotuksen tunnelmissa: asuntomme on laitettu myyntiin ja vuoden sisällä muutamme mieheni isoisän rakentamaan taloon. Se on pieni, kaunis ja hyväkuntoinen rintamamiestalo. Tätä muutosta on pohdittu pitkään, heiluteltu edes taas ja järkeilty miten asia kaikkien kannalta olisi paras hoitaa. En vielä tiedä muuton ajankohtaa, mutta nyt on jokatapauksessa yksi peruuttamaton askel otettu ja nykyinen asunto päätetty myydä.
Lapset ovat kasvaneet kovasti. Emil on oppinut kävelemään ja puhumaan, sanoja tulee jo monta. Vikkeliä puhumaan ovat molemmat lapseni olleet. Elsi puhuu myös jo pitkiä lauseita ja paljon juttuja, ja toistelee kuulemiaan fraaseja leikeissään. Lääkärileikin päätteeksi sanoi nukelle "Nyt voitte mennä kotiin, oikein peippaasti meni, oikein hauskaa päivää teille!" Nauroin taustalla itsekseni.
Lääkärissä onkin juostu niin paljon, ettei mikään ihme lentävien lauseiden päätyminen tytön puheeseen. Syksyn aikana on ollut jos jonkinlaista huolta, hengenahdistuksista kummallisiin allergioihin. Ilmeisesti lapset sairastivat myös parvorokon, jota ensin epäiltiin lääkeaineallergiaksi. Kun hoitolapsi sai parin viikon päästä saman reaktion, epäilys siirtyikin sitten parvorokkoon. Elsillä siis tuli koko kroppa täyteen nokkosihottuman näköistä paukamaa, kasvot turposivat ja henki meni ahtaalle.
Myös tosiaan allergiarintama on ollut tylsää tarpomista. Elsi on nyt maidottomalla ruokavaliolla, jotta nähtäisiin auttaako se hengitystieinfektioiden ja korvatulehdusten vähentämisessä. Sen myötä on maidon aiheuttamat oireet lisääntyneet hurjasti, joten maitoa joutuu ihan tosissaan varomaan. Myös Emil on huoleni aiheena samasta syystä, pojalla on paino tippunut kovasti pukkervolukemistaan. En kuitenkaan ole löytänyt muuta selkeää allergiaa kuin chili ja soija. Ne nyt on hurjan helppo välttää, eli en niistä edes mitään huolta koe. Toki soijaa olisi ollut kiva käyttää nyt ruoanlaitossa Elsin takia, mutta ruoat tulevat nyt sitten kaurakermoilla.
Itse olen välillä ollut tolkuttoman väsynyt, välillä taas ihan hyvällä mielellä. Lapset nukkuvat pääosin hyvin ja kaikki voivat ylipäätään yleensä hyvin. Joskus kuitenkin mietin voisiko tätä elämää helpottaa jostain kohdasta, mutta sitten hyvin nukutun yön jälkeen tuntuu kaikki taas ihan normaalilta.
Joulu on ihan kohta, enkä ole vielä tehnyt mitään sen eteen. No siivonnut taas kirjahyllyn. Lähiaikoina olen ajatellut leipoa pipareita (ehkä tänään lasten kanssa, nythän meillä on päivisin lapsia kolme) ja ensiviikolla paneutua laatikoihin.
Mukavaa joulunodotusta meiltä kaikille muille, tulisipa jo lunta tännekin!
