Elsin kuulumisia.

Pieni tyttäreni 1v3kk on melkoinen arkajalka. Me käydään lasten kanssa leikkipuiston toiminnoissa mukana, koska Elsiä selvästi kiinnostaa toiset lapset. Myös minusta on toki mukavaa nähdä muita äitejä ja ylipäätään saada tekemistä päiviin. Elsi vain on aina ollut aika arka, vaikka onkin kiinnostunut: hän leikkisi kyllä, mutta vain jos minä olen ihan ihan vieressä. Parin metrin päässäkin olen liian kaukana, ja sitten hän tulee jalkaan kiinni roikkumaan.  En ole ikinä voinut jättää Elsiä esimerkiksi lattialle katsomaan jotain lelua toisen aikuisen seuraan käydäkseni itse esimerkiksi vessassa. Vain tosi tutut aikuiset on käyneet. Muuten Elsi on aina alkanut parkua heti kun on huomannut minun menevän vähänkään kauemmas. Esimerkiksi ovista kulkeminen pitää toimittaa niin, että koko ajan ollaan käsikontaktissa, muuten alkaa ahdistaa häviääköhän äitee.

Eipä siinä mitään, hän saa toki olla millainen on ja ottaa oman aikansa uskaltaakseen lähteä leikkimään.

Meidän vanhempien nimitykset on myös ilmeisesti menneet sekaisin. Mies on hoitanut Elsiä aamuisin aika paljon ja  muutenkin toki, ja Elsi on jotenkin käsittänyt äidin olevan se pääasiallinen sen hetkinen hoitaja, ja pappa on se kuka on poissa/saapuu paikalle. Jos tulen jostain, sanoo Elsi isälleen "pappa!" tarkoittaen että isä tuli kotiin.  Ja jos mies on hoitanut pitemmän pätkän, saattaa Elsi huutaa häntä äidiksi ja osoittaakin isäänsä jos kysyy missä äiti on. Ehkä se on mennyt sekaisin jotenkin kun on äiti-mamma ja isä-pappa. Mietittiin alkaa kutsua vain äiti ja pappa. Vaikka eipä tuolla väliä, kyllä se selviää hälle aikanaan.

Mustasukkaisuus Emiliä kohtaan on häilyvää, toisaalta Elsi hoitaa ylpeänä veljeään ja jos joku vieras ihastelee veljeä tulee Elsi heti vauvaa halaamaan. Toisaalta sitten taas synkkinä hetkinä käy istumassa päälle tai läpsimässä. Usein kyllä kieltää itseään sen jälkeen. Toivoisin kovasti sen helpottavan jo kohta, että uskaltaisin jättää Emiliä välillä lattialle peiton päälle.. mutta taitaa olla turha toivo.

Elsi myös kirkuu. Sanoja ei ole vielä niin paljon että asiat saisi sanottua, niinpä hän sitten huutaa saadakseen asiansa läpi. Usein huomaa, että hänellä on joku ajatus miten tahtoisi asioiden menevän (esimerkiksi että lue tätä kirjaa mutta ei sohvalla vaan lattialla istuen), mutta kun en ymmärrä mitä tarkoitetaan. Se ottaa välillä pannuun, mutta eipä sille mitään mahda.

Huutoa on kanssa meidän uloslähtö täynnä. Kun on kaksi puettavaa, on aina jollakulla kuuma tai ahdistus, ja aina jotakuta harmittaa. Emil kun ei tuttia huoli ei häntä oikein saa millään lohdutettua jos itku huonossa tilanteessa tulee. Sitten on vaan kaikkien kestettävä hetkellinen huuto, onneksi se loppuu kun rattaat lähtevät liikkeelle.

Tällainen vuodatus piti laittaa, kun menin kehuskelemaan miten hienosti menee. :D Yhäkin siis menee hyvin ja olen tosi tyytyväinen, mutta halusin vain kertoa mitä normaaliarjen vaikeuksia meillä nyt on.

Tammikuun loppua.

Eikös vain ole kaunista näin talvella!

Käytiin lasten kanssa neuvolassa. Emil on kasvanut tasaisesti sen 400g viikkoa kohden, ja on nyt 59cm pitkä ja painaa 6540g. Huhhui.. Elsi painois saman ikäisenä ja pituisena 4900g.. Onkin kylläpaljon sopivammat äitiyspakkauksen vaatteet Emilille kuin Elsille, muistan ihmetelleeni mille vauvoille ne on oikein tehty kun ovat niin kauhean isoja. Noh, tuolle Pullervolle sopivat juuri passelisti.

Käydään lasten kanssa leikkipuiston toiminnoissa mukana. Elsi on vähän arka siellä, vaikkakin kiinnostunut. Eilen hän ei meinannut uskaltaa mennä muiden lasten sekaan aikuisten löyhyttämän kankaan alle, mutta rohkaisi sitten mielensä. Pian kuitenkin kääntyi tullakseen minun syliini, mutta -kauhistus- menikin väärän äidin syliin! Oli siinä järkytystä. Muiden lasten kanssa tekisi mielellään asioita, mutta kieltää sormi pystyssä jos joku tekee ei-toivottuja juttuja. Eieieieiei!

Emil nukkuu nyt aika hyvin, uneen hän vaipuu noin klo 22, syö klo 01 ja 05, klo 08 minä nousen ja syötän siinä - jos tarve on - ja poika jää vielä köllöttämään yleensä hetkeksi. Päivisin rytmi kyllä vaihtelee, mutta 17-18 aikaan herättelen lopuksi iltaa jotta jaksaa nukkua yön.

Kaikki menee niin hyvin että ihan hävettää kertoa. ;) On ihanaa olla kotona näiden epeleiden kanssa. Vaikka väsyttääkin välillä.

Imetysvaatetusta

Sain uuden imetysmekon. Samalla kertaa myös toisen ja paidan, mutta niistä ei ole nyt kuvia. Tuo on minusta hienoin. Peittää vähän tuota mahanrömpsääkin, tai ainakin antaa sen anteeksi naisellisella tavalla. On oikeasti helpotus kun on muutama vaate joissa ei tarvitse paljastaa itseään laajalti voidakseen ruokkia lasta.

Harmittaa, kun on niin paljon ajatuksia joita haluaisin tänne ehtiä pohdiskelemaan, mutta aina on kiire tai väsymys. Nyt olen miettinyt paljon ajan jakamista lasten kesken ja sitä minkä verran on siedettävä määrä lapsen itkeä. Meillä parkuu molempi lapsi vuorotellen, enkä millään mahda sille aina mitään. Välillä tuntuu todella kurjalta itse, kun haluaisi riittää täysin aina kummallekin lapselle, mutta ei voi monistua.

Tällä hetkellä omaa iloa saan kirjojen lukemisesta iltaisin Emiliä nukuttaessa sekä zumbasta. Äiti osti Zumba-videot minulle viime keväänä, (olenkohan tämän jo kirjoittanut?) ja nyt olen zumbannut melkein joka päivä. Vähän tylsäksi se alkaa jo käydä, kun noita ohjelmia ei siinä ole kuin neljä! Mutta jos niitä kierrättää niin kohtuullista vaihtelua saa. Pitäisi ehkä joku muu aerobic-tyyppinen kotijumppaohjelma tilata myös.

2011

Elsi osaa näin hienon tempun.

Ihana rauhallinen hetki kotona juuri nyt. Pitäisi ehkä koputtaa puuta sen jatkumisen puolesta, kun nyt näin rohkeasti ilmoitin olevan rauhallista. Nämä hetket tuppaavat katkeamaan heti kun ajattelee "nytpä onkin ihanan rauhallista!"

Elsi nukkuu päiväuniaan. Hänellä on koirapehmo unikaverina, aina kainalossa. Emil simahti syötyään ja nukkuu nyt tuossa vieressä sohvalla. Minä join kupin kahvia ja söin raidan suklaata. Aika hyvä. 

Elsi on oppinut monta sanaa (nenä, korva, nälkä, vauva, koira, hunden) ja toki ymmärtää vaikka mitä suomeksi ja ruotsiksi. Emil on oppinut hymyilemään. Se tosin vaatii vielä rauhallisen tilanteen ja virkeän olon.