tiistai 30. kesäkuuta 2009

Korkeahkoja arvoja vain.

Olen nyt sitten joka aamu mitannut sokereita miehen mittarilla, ja ne on olleet tällaiset:
la: 4,7
su: 5,6
ma: 5,8
ti: 5,6

Eli lauantai poislukien joka aamu vähän liian korkea. En ole muuten mitannut, kun mies nyt tietenkin tarvitsee mittarinsa mukaan töihin, ja on niin pitkiä päiviä poissa etten ole sitten illlallakaan mitannut. Ja ajattelin nyt huomenna neuvolassa kysyä noitten suhteen ohjeita, ja mittaria ittelle lainaksi.

Olen syönyt terveellisesti, muuten aikalailla kuten ennenkin mutta nyt jättänyt vielä ne ylimääräiset herkut pois. Ohjeet katsoin Käypä hoito- sivuilta, ja niitä olen sitten noudattanut. Liikuntaakin olen koittanut lisätä, koska vaikka olen kyllä käynyt kävelyillä ja uimassa, niin onhan tämä opiskelutyö aika liikkumatonta. Eilen pyöräilin kaikkiaan kymmenisen kilometriä (helteessä aika suoritus), eli viisi suuntaansa kun kävin vanhemmilla. Eipä sillä ainakaan ollut vaikutusta. Pyöräileminen ja uiminen ei tee supistuksia, jos en rehki liikaa. Eilen kyllä jossain ylämäessä alkoi vatsalihakset valittaa, mutta se ei tuntunut vaaralliselta, ainoastaan venyneitten lihasten vinkunaa vain. No kumminkin, ei se vaikuttanut tämän aamun tulokseen sitten yhtään.

En tiedä mihin arvoihin insuliinia aletaan pistää, mutta katsotaan se sitten. Eipä nämä arvot mitkään hurjat ole, siis jos olisin ykköstyypin diabeetikko raskaana arvot olisi liki ihanteelliset. Mutta mutta.. toki jos mun sokerit on koko päivän vähän koholla, niin tekeehän se varmaan suurempaa lasta sitten lopussa.

Ja pitää sitten itten olla vielä niin samperin lyhyt! Äitee oli aivan kauhussa, tai on ylipäätään ollut koko ajan, että minä kapealanteinen 154cm pitkä joutuisin synnyttämään alateitse. Se on vouhkannut koko ajan minulle sektiosta, ja mikäs siinä jos niin on mennäkseen. On totta, että kannattaa tarkistaa kaikki kanavat ja lapsen koot ja muut. 

Muutoin kaikki hyvin. Verenpaineet kotona mitatessa hienot, olo hyvä, tyyppi potkii minkä kerkiää ja aurinko paistaa!

27+1

lauantai 27. kesäkuuta 2009

Raskausdiabetes.:0

Kävin sokerirasituksessa torstaina, ja arvoista kaksi oli poikkeavat. Siinä siis piti eka olla syömättä 12h (söin illalla kaheksan aikaan kinuskijäätelön, ja kaheksalta aamulla sitten otettiin ekat veret) ja sitten aamulla mitattiin paastosokeri. Siitä tunnin päästä otettiin toinen arvo ja kahden tunnin päästä kolmas. En tiedä mitä muut arvot oli, mutta eka  oli 5,6, kun sen pitäisi olla 5,3 tai alle.  Tokakin oli korkea, kolmas taas normaali.  en tiiä mitä ajattelisin, olin eilen ihan maani myynyt illalla. Näin unia, joissa kuuluin epämuodostuneiden raskaanaolevien naisten joukkoon, semmoisten joiden kehoissa on vaikea lapsen kasvaa. Että puuttui puolet mahasta tai jotain. 

No, neuvola on ensi viikolla, ehkä keskiviikkona tai torstaina. Sitten kuulen lisää. Kotimittausten perusteella arvot on olleet nyt normaalit tänä aamuna ja eilen illalla. Miehellä on mittari, lainaan sitä.

Ajateltiin ehkä mennä miehen kanssa yksityiselle ultraan kurkkaamaan lapsen elimiä vielä ja sitten huulihalkiot ja semmoiset.  Mutta katotaan miten on, mennäänkö vai ei.

26+5

torstai 18. kesäkuuta 2009

Kuvapäivitys!

Laitanpa nyt kuvia oikein kunnolla! Ekana meiän kesken olevasta remontista. Meidän keittiön ja pienen makkarin välistä on siis joskus joku kaatanut osan seinästä saadakseen ison keittiön. Me nyt tahdotaan pieni makuuhuone takaisin, ja sitä on tullut meille tekemään semmoinen tosi mukava ja pätevä puuseppä. Hänen firmansa nimi on Viiripuu, voidaan kyllä suositella! Tässä kuva siis keittiön puolelta makuuhuonettapäin.

Sitten kuva samasta vaiheesta makuuhuoneen puolelta: raamit on siis laitettu, mutta ei vielä levyjä ja villoja. Tämä kaikki tehtiin eilen.


Sitten on kuva tältä päivältä. Eilen laitettiin viimeisenä levyt ja villat, tänään on sitten kitattu kaikki kolot. Tämä on makuuhuoneesta, ja huomatkaa miten meiän Tauno on iso! :D Tuo on meiän keittiönpöytä, joka menee nyt toviksi vintille varmaan.

Toinen kuva makuuhuoneesta. Tuo keltainen vehje on joku imurin kaltainen, mutta se vaan pitää aivan käsittämätöntä pauketta. Muttei se haittaa.


Kävin tänään kierrätyskeskuksessa etsimässä meille pyöreää pienehköä ruokapöytää olohuoneen puolelle laitettavaksi. En löytänyt. Oli siellä pyöreitä pöytiä, mutta ei ihan semmoista kuin toivottaisi. Tällainen jakkara kumminkin löytyi, eikös ole aika suloinen? Ajattelin sen joko lapsen huoneeseen, taikka sitten ehkä leikkimökkiin mummulaan. 

Siellä oli kanssa tällainen lipasto. Mietin saisiko siitä hoitopöydän? Vähän se oli ehkä matalahko- mutta muuten se olisi kyllä kiva, koska saisi utta käyttöä sitten myöhemmin työpöytänä. Tuumin josko sen maalaisi vaikka valkoiseksi. Ja noiden kolmen ison alalaatikon sisäpinnat oli päälystetty kivalla valkoisella sinipilkullisella paperilla. Pitää vielä miettiä, ja käydä sitten maanantaina hakemassa jos vielä on sitä mieltä!

No sitten on kuva meiän pinnasängystä. Sen huusin huutonetistä. Pohja pitää nostaa, sille on kolme korkeutta. Minusta se on sievä!

Tällaisen kirjan tilasin netistä, ja se on minusta mahtava. Sen nimi on Lapselliset, ja sitä se kyllä on. :) Tosi hauska kuvitus.

Tuo jäi nyt väärin päin, pahoittelen, mutta se on sisäkannen kuva jossa haikara tiputtaa vauvan ja äiti ja isä ottaa sen vastaan. Liikuttava! 

Sisällä on mitä parhaimpia kuvia ja kysymyksiä huutoäänen sävystä ja väristä tällaisiin hammaskarttoihin. Tuokin on väärinpäin, kestäkää se!

Tämän aukean nimi on Arjen rituaalit. :D Mahtava kuva.  Kirjan on kustantanut OTava ja kirjoittanut Mikko Aarne ja Mia Kankimäki, kuvittanut Matti Pikkujämsä. Kerron nämä, että tiiätte sitten mistä sitä voi kysellä. Ostin itse netistä. Postimaksuineen hintaa tuli noin 20e.

Eipä muuta, jatkan täällä iltaa rennie poskessa! Mikäs mukavampaa. No ehkä jotain voisin keksiä. :D

Mahavertailua


Tein tällaisen mahavertailun! Tuossa on eka otettu mahakuva viikolta 13+3 ja nyt sitten tänään otettu eli 25+3. Housut on samat, paita ei enää mahu. Aika iso ero! :D Mutta olettaahan saattaa toki.

Meillä käy täällä kotona nyt aikamoinen jyske, kun on semmoinen remonttimies rakentamassa keittiöön väliseinää takaisin. Siinä siis on ollut seinä, jonka aiempi asukas on ottanut osittain pois saadakseen suuren keittiön. Me nyt tahdotaan sitten siitä lastenhuone, niin pistetään seinä takaisin. Näyttää oudolta nyt, kun ei ole tottunut kahteen erilliseen huoneeseen! Mutta tulee aika kaunis lastenhuone kyllä.

Eilen näin ystäviä, ja juteltiin juhannuksesta. Kaikki oli aika juhannusjuhlatuulella, niin oli hassua kun ei itse tee juuri mitään. Voisihan sitä mennä mökille, mutta ei taideta jaksaa ajaa pitkää matkaa taas. Ja se on vähän kallista myös. Olin ajatellut käydä uimarannalla poistamassa talviturkin, mutta jos on tosi kylmä sää niin en viitsi. En mökilläkään uskaltanut, kun olis varmaan alkanut supistaa. Ehkä maauimalassa uiminen lasketaan talviturkin heittämiseksi? Melkein. :)


keskiviikko 17. kesäkuuta 2009

Hei taas!


Vähän on aikaa venähtänyt tässä välissä.  Nyt on jo 26. raskausviikko, ja potkiminen on aika valtaisaa jo. Välillä tuo täristeleekin, ei hikkaile mutta täristää. Se tuntuu hassulle. 
Ei oikeastaan mitään uutta sanottavaa, tätä samaa vanhaa huttua vain! 

25+2

keskiviikko 3. kesäkuuta 2009

Kantoliinoista.

Olen kuullut nyt niin vakuuttavaa puhetta kantoliinoista, että pitää ehkä kokeilla semmoista. Kattelin vähän markkinoita. ja myllymuksujen sivuilla esiteltiin suomalaista kantoliinaa, joka on osuvasti nimetty Maijat. :)
Tahtoisin noista vaihtoehdoista tuon mustan, jossa valkoinen raitatasku.

Ei muuta. Kovasti potkitaan. Huomenna neuvola.

23+2

maanantai 1. kesäkuuta 2009

Vaunut:

Ne on nyt sitten hankittu. Ostettiin käytettynä, kun oli niin paljon halvempaa. Tässä ekana lähikuva kankaasta ja väreistä. Siinä on tuommoista harmaa-beigeraitaa, sekä beigejä tereitä ja sitten mustaa. Jos ihan olisin valinnut, niin olisin ottanut yksiväriset, mutta nuo värit on kumminkin niin muakvan neutraalit.

No sitten näissä on tuommoinen pehmeä koppa, joka varmaan helpottaa täällä: meillä on jokunen kymmenisen ehkä porrasta ennen meiän ovea, niin on kyllä helppo tuolla se lapsi nakkasta eka sisään ja tulla sitten myöhemmin hakemaan vaunuosa. Voi tosin olla, että se  jää suhteellisen pian pieneksi, että sitten laittaa sen lapsen vaan toppauksineen äitiyspakkauksen pussiin, ja jalkasuojan vaan päälle, mutta on sekin varsin näppärää.


Tässä se on sitten vähän kiinnempänä se pehmeä koppa. Ja sitten näkyy kanssa tuota kahvaa, jota saa sitten kanssa taiteltua miten viksin tahtoo.  Niin ja tuo menee tosi helposti kasaan, ja mahtuu juuri passelisti auton takaluukkuun, kokeiltiin eilen. 

Ja sitten tämmöinen kokokuva. Pääväreiltään tuo on siis musta. Jos olisin uutena ostanut, olisin ehkä ottanut ruskean tai vihreän, mutta yhäkin, tuo on varsin hyvä. Tavaratilaan luulen mahtuvan yhen kauppakassin ja kissanhiekkapussin yhtäaikaa. Ei se valtava ole, mutta ehkä riittävä kumminkin. Ensi kesäksi voi olla että tahdon sitten semmoiset kevyset matkarattaat, että nää saa palvella nyt talven ja kevään.

Muuten menee taas yhä varsin hyvin. Supistuksia ei ole juurikaan nyt ollut. Mahaa potkitaan tasaiseen tahtiin ja ne näkyy hyvin läpi ja tuntuu käteenkin usein, mieskin on saanut tuntea jo monta potkua. Viime viikolla kävin uimassa, ja menin mummontahtisesti jopa 400m noin, ja ei tuntunut huonolta. Aion tänään käydä uudestaan.

Miehellä on tänään 30v synttärit, ja sitä on juhlittu nyt aamu.  On ollut varsin leppoisaa. Mahakin sai kuulla, että "pappa fyller trettio idag"  ja polki siitä riemusta pappansa kättä.