Näytetään tekstit, joissa on tunniste neuvola. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste neuvola. Näytä kaikki tekstit

tiistai 22. maaliskuuta 2011

Kevät tuli, lumi suli, puro sanoi pulipuli

Ihana sää oli tänään päivällä, aurinko paistoi ja lätäköitä riitti. Elsi kahlasi joka plutakon lähimaastossa, sen kyllä huomasi vaatteiden märkyysasteestakin jälkikäteen. Linnut lauloi kovasti myös! Kaakaa, sanoi Elsi niille.

Emil täytti tänään 4kk. Eilen neuvolassa hän painoi 8090g ja oli 65cm pitkä. Yhä kulkee samalla +10 painokäyrällään.  Emil osaa tarttua esineisiin ja tähdätä niitä suuta kohti, kääntyä kyljelleen, nostaa takapuolensa ylös selällä maatessaan. Hän myös nauraa rätkättää jo, erityisesti Elsille. Parhaat naurut tulee isosiskon ilveilyille. Elsi on todella oppinut olemaan ihana isosisko: hän pyyhkii puklut (puppu!), tuo vaipat, vie pyykit koriin, antaa leluja, laulaa jos veli itkee, keinuttaa sitterissä, naurattaa.. Taitavaa! Todella harvoin on enää lyömistä, potkimista tai puremista. Muutenkin sisko osaa ottaa huomionsa siihen sopivissa tilanteissa, eikä usein vaadi sitä jos Emilillä on joku tärkeä juttu kesken.

perjantai 21. tammikuuta 2011

Tammikuun loppua.

Eikös vain ole kaunista näin talvella!

Käytiin lasten kanssa neuvolassa. Emil on kasvanut tasaisesti sen 400g viikkoa kohden, ja on nyt 59cm pitkä ja painaa 6540g. Huhhui.. Elsi painois saman ikäisenä ja pituisena 4900g.. Onkin kylläpaljon sopivammat äitiyspakkauksen vaatteet Emilille kuin Elsille, muistan ihmetelleeni mille vauvoille ne on oikein tehty kun ovat niin kauhean isoja. Noh, tuolle Pullervolle sopivat juuri passelisti.

Käydään lasten kanssa leikkipuiston toiminnoissa mukana. Elsi on vähän arka siellä, vaikkakin kiinnostunut. Eilen hän ei meinannut uskaltaa mennä muiden lasten sekaan aikuisten löyhyttämän kankaan alle, mutta rohkaisi sitten mielensä. Pian kuitenkin kääntyi tullakseen minun syliini, mutta -kauhistus- menikin väärän äidin syliin! Oli siinä järkytystä. Muiden lasten kanssa tekisi mielellään asioita, mutta kieltää sormi pystyssä jos joku tekee ei-toivottuja juttuja. Eieieieiei!

Emil nukkuu nyt aika hyvin, uneen hän vaipuu noin klo 22, syö klo 01 ja 05, klo 08 minä nousen ja syötän siinä - jos tarve on - ja poika jää vielä köllöttämään yleensä hetkeksi. Päivisin rytmi kyllä vaihtelee, mutta 17-18 aikaan herättelen lopuksi iltaa jotta jaksaa nukkua yön.

Kaikki menee niin hyvin että ihan hävettää kertoa. ;) On ihanaa olla kotona näiden epeleiden kanssa. Vaikka väsyttääkin välillä.

perjantai 31. joulukuuta 2010

Neuvola, kun Emil 5vko 3pvä. (kai)

En pysy perässä lapsen iästä. No, kuitenkin, Emil oli kasvanut tosi hyvin. Painoa on nyt 5140g ja pituutta 56,5cm. Eli kahdessa viikossa tullut kilo painoa, huh!

Tänään syödään halloumi-pinjansiemensalaattia (nam!) ja otetaan vuosi vastaan. Minä otan sen varmaan luomien läpi, nukkumalla siis. Mahtava vuosi 2010 onkin ollut.

tiistai 14. joulukuuta 2010

Neuvolaa, kun Emil 3vko 1pvä.


Emilin paino oli noussut 410g viikkoa kohden, eli huisasti! Sovittiin kahden viikon päähän vielä punnitus, jotta ei tarvitse olla huolissaan. Elsillä oli nousua tässä vaiheessa 325g viikkoa kohden, ja Elsi painoi tämän verran (4300g) kutakuin viikkoa myöhemmin.. Ehkä mennään siis hyvällä mallilla. Sain myös ohjeen olla laihduttamatta :D jota toteutan tässä paraillaan syömällä suklaata.


Tänään ollaan ekaa päivää ilman miestä lasten kanssa, jännää! Eilen tosin oli myös aamupäivän poissa lääkäriajallaan, ja silloinkin meni varsin hyvin. Tuntuu nyt, että kahden lapsen hoitaminen on jollain tavalla helpompaakin kuin yhden lapsen hoitaminen. Vaikka työmäärä jonkin verran lisääntyy, on otteet varmemmat ja asenne erilainen. Vauva tuo myös ison sisaruksen elämään uutta sisältöä, joka on monessa tilanteessa hyödyksi.


Varmaan tulee vielä riittämättömiä päiviä, jolloin tuntuu ettei osaa mitään ja ei riitä mihinkään. Mutta murehdin niitä kun eteen osuvat.

keskiviikko 1. joulukuuta 2010

Emil Albert.

Pojasta tulikin Emil Albert, ja nyt se lukee jo maistraatin papereissa. Itseä alkuun harmitti Launosta luopuminen, mutta on sen nimen pakko olla molemmista hyvä. Emil oli ollut meillä listalla alusta asti, mutta se oli kuitenkin jätetty pois. Koitettiin välttää e-sarjaa, mutta noh.. jos se eellä alkava nimi nyt on kaunis ja ihana niin miksipä sitä ei sitten käyttäisi.


Tänään käytiin neuvolassa punnituksessa, ja Emilin paino oli noussut kotiutumispainosta 3280 jo lähes syntymäpainoon 3510. Maito ilmeisesti siis piisaa hyvin! Koitan nyt vain suhtautua luottamuksella ja huolehtia vasta jos erityistä syytä siihen löytyy, jos Emil on itkuinen tai jos paino ei nouse riittävästi. Neuvolan täti sanoi ettei saa imettää liian kauan, rintojen pitää saada levätä ja niin pois päin. En taida uskoa, vaan imettää aina kun poika tahtoo.

Tänään paino oli aamulla sama kuin ennen raskautta. :) Katsotaan laskeeko se siitä vielä. On kyllä laiha olo! Se ei kestä varmaan kauaa se olo, mutta pitää nauttia siitä nyt kun se vielä on. :)

Elsi-raasu on kyllä yhä hämmentynyt. Omaa sydäntä kyllä riipii kun en voi aina ottaa syliin kun Elsi niin tahtoisi. Eilen kun imetin Emiliä ja mies ei ollut kotona, alkoi Elsi heti komentaa minua sormi ojossa "eieieieieieiei!" Heti kun nänni lähestyi Emilin suuta kuului kamala ei-parkuna ja sydäntä särkevä itku. Toivotaan, että kaikki tottuvat uuteen perheenjäseneen ja sen tuomiin muutoksiin pian.

maanantai 8. marraskuuta 2010

Neuvola 37+0

Soitettiin pianoa, joskin Elsin mielestä olin lähinnä tiellä. Päädyttiin sitten syöttötuoliratkaisuun.

Kävin neuvolassa. Uutisia ei juurikaan ole, paino ei noussut taaskaan, joskin tuntuu että on nestettä tullut kroppaan. Veli on laskeutunut tosi alas, ja sf-mitta pudonnut. Terkka arveli pienemmäksi käsituntumalla tuota lasta kuin ultran arvio oli, mutta minä vähän luulen hänen halunneen vähän briljeerata ja vain olla erimieltä lääkärin kanssa. On kuitenkin aika helppo oletus tehdä, että eka ja toka lapsi muistuttaisivat toisiaan, ei se silti välttämättä paikkaansa pidä. Silti aika kiva ajatus, ei kovin suuri vauva.

Ei muuta oikeastaan. Kaunis ilma, Elsi taas terve flunssasta. Tai nuha on vielä, mutta nukkui hyvin viimeyön (kiitos kaunis siitä!) ja on ollut paljon reippaampi tänään ja jopa syönyt jotain. 

Niin ja olen nyt miettinyt tuota imetysasiaa: luulen tekeväni niin, että pyrin tehostettuun imetykseen, mutta en millään lisävehkeillä. Haluan imetykseltä (vasta-aineita lapselle,) luonnollista ja helppoa tapaa ruokkia lapsi ilman pullonpyöritystä ja maidon rahtaamista kaupasta. Niitä en saavuta imetysapulaitteella, vaan uuden hankalan lisävälineen. Jos oma maitoni ei taas riitä, imetän osaimetyksellä niin kauan kuin se onnistuu ja siirryn sitten pulloon kokonaan. Koitan tehdä koko asiasta vähemmän stressaavan tällä kertaa.


tiistai 30. maaliskuuta 2010

Pikakirjoitusta:

Elsin kanssa oltiin 6kk neuvolassa. Tyttö painaa 7200g ja on 67cm pitkä. Eli keskiarvon tyttö kaikkiaan. Sai rokotteen taas, viimeinen nyt ennen vuoden ikää, jee. Reppana tuli vähän kipeäksi siitä sitten.

Toinen nappula lienee kyydissä. Oireet ovat semmoiset, että alavatsaa kolottelee ajoittain, rintoja myös aina välillä vihloo. Ei niin kovasti kuin Elsiä odottaessa. Pahoinvointia on vain vähän. Sillälailla ajoittain tulee se huono maku suuhun ja ällötys. Lämmöt ovat 37.4 vieläkin. Eiköhän kaikki mene hyvin, ja jos ei niin kyllä se sitten selviää. Olen paljon rennompi tällä kertaa, vaikka mietinkin monta kertaa päivässä mitähän mahaan kuuluu. Nyt taitaa olla 5+3

Olen ollut tavattoman väsynyt viimeaikoina. Eilen menin nukkumaan klo 20 Elsin kanssa, tyttö herätti minkä herätti (en muista kuinka monesti) ja sain vielä jäädä nukkumaan puoli kahdeksaan asti aamulla kun mies nousi tytön kanssa. Tänään on ollut sitten ihan toisenlainen päivä! Jaksoin siivota ja leikkiä lapsen kanssa ja puuhata kaikkea. Menen tänäänkin nukkumaan ihan kohta, mies vaihtaa jo yövaippaa (käytetään muuten yöllä Bumgeniuksia ja päivällä myllymuksujen taskuvaippoja) ja sitten mennään lukemaan kirja tytön kanssa. Toivottavasti huominen on yhtä mukava ja jaksava päivä.

keskiviikko 1. huhtikuuta 2009

Neuvola 2

Oltiin siis tänään neuvolassa toista kertaa. Verenpaine oli laskenut, samoin hemoglobiini, mutta olivat ihan hyvällä tasolla, niin ei tartte mitään rautaa tai muuta. Paino oli tippunut 1,5kg,  josta sain vähän huomautuksia. Oon kyllä syönyt aina nälkääni, mutta ehkä tässä pahoinvoinnissa ei ruoka ole niin maistunut sitten. Eikä herkut. Lapsen syke oli 146-148 ja kohdun pohja jo kaksi sormenleveyttä navasta, aika pitkällä siis. :)  Lapsi on nyt joku 10cm päästä pyllyyn. 

Perhevalmennus alkaa jo kuukauden päästä, huhhui! Niitä on kolme tässä keväällä ja viimeinen jätetään sitten rv30 jälkeiseen aikaan, se on joku kätilöopistoon tutustumiseen liittyvä kerta. 

Sain lisäksi vihjeen odottavien äitien fysioterapiasta, joka on semmoinen neuvova puolitoistatuntinen. Kysyin tädiltä, että kun mun selkään tulee aina iskias jos makaan kovalla alustalla selälläni (jos vaikka kattoo telkkaria lattialla maaten), niin mitä voin tehä ettei se jää kokoaikaiseksi? Se kun on varsin kurjaa. Eilen olin kaverilla kylässä, ja erehdyin puoliksi makoilemaan heidän lattiallaan ja puoliksi patjalla, ehkä kolme minuuttia, ja heti meni selkä ihan tohjoksi. Kun lähdin heiltä, niin kipeän puolen jalka melkein petti portaissa. Aattelin, että tämä on jo aika vaarallista, kun helposti kaatuis portaissa. 

Niin menen varmaan sinne jossain välissä kuulemaan, miten voin korjata asentoa yms. Luulen, että siellä puhutaan pilatesliikkeistä, mutta niitä juuri en voi tehdä kun niissä maataan lattialla selällään.

Eipä muuta. Täytynee syödä mämmiä, kun en saa laihduttaa! Komento kävi. :D Huono homma. :D

14+2

keskiviikko 11. helmikuuta 2009

Ensimmäinen neuvola.


Käytiin tänään siellä neuvolassa miehen kanssa. Oli ihan mukavaa, terkkari oli mukava. Verenpaineet oli hyvät. Saatiin kirjoja raskaudesta, joita luin tuossa. Alkoi itkettää, kun luin miehelle tarkoitettua osiota. Siinä sanottiin, että "sinun (miehen) voi olla vaikea ymmärtää puolisosi väsymystä ja tunnekuohuja".  Mietin, että oma ihan mieheni kyllä ymmärtää. Tänäänkin koulusta tullessa minun oli tarkoitus siivota, mutta oksetti, ja  neuvolan jälkeen oli tarkoitus siivota, mutta nukahdin sohvaan. Mies oli sillä aikaa käynyt tamppaamassa matot ja imuroinut loppuun ja pesi lattioita kun havahduin. Olin nukahtanut tosi syvään.

On ihana kun on tuommoinen mies. Se on kyllä parhain. Nytkin se tuossa soittelee kitaraa ja nauraa telkkarille. 

Kysyin kanssa painosta. Olen vähän ylipainoinen, en paljoa mutta kumminkin. en mitenkään tahtoisi lisää painoa, mieluummin pitkällä tähtäimellä vähemmän kuin enemmän. Juteltiin, että hyvä painonnousu olisi joku viitisen kiloa. Täytyy olla tarkkana syömisten suhteen.