torstai 15. heinäkuuta 2010

kuumempi.

Eka kahvirinki kokoontui tiistaina, ja oli varsin leppoisaa. Joskin erittäin hikistä myös, miten voi olla jatkuvasti näin kuuma! Eräs marakassi jäi eräältä pieneltä vieraalta taakse, ja se on nyt minulla tallessa niin voin sen omistajalleen palauttaa ensikerralla. Ehdotus oli, että jos seuraavalla kerralla (joka on kait 27.7 jos tasan kahden viikon väliä pidetään) ei ole ihan näin kuuma, voitaisiin olla ulkosalla jossain. Tai sitten meillä kotona.

Eilen oltiin taas uimarannalla, tällä kertaa seurasaaressa. Mentiin sinne tuulen toivossa, mutta oltiin sitten väärällä puolella saarta. Ei se niin haitannut, kun kuitenkin meressä pystyi vilvoittelemaan. Elsi veteli mansikoita kaksin käsin. Siis tosiaan mansikka kummassakin kädessä ja haukkasi kerran, sitten heitti pois ja otti uuden.



Oon ihan raato tässä kuumassa. En jaksais sitä nyt yhtään. En keksi mitään mitä tekis pienen kanssa kuumassa, ja ollaan sitten vaan kiukkuisia kummatkin. No, kai tämäkin aikanaan loppuu, ja nyt kai pitäisi öitten viiletä vähän.

Lisäys: Tämän kuumusvalituspäivän päätteeksi satuin lukemaan vau-raskauskalenteria, ja osuvasti siinä sanottiin näin: Onko olosi lämpimämpi kuin tavallisesti ja hikoiletko enemmän? Se johtuu siitä, että kilpirauhasestasi tulee aktiivisempi: lepoaineenvaihduntasi on 20 prosenttia vilkkaampi kuin tavallisesti.

Eli ehkäpä en valita ihan kokonaan turhasta, kun tuohon kohtaan juuri olivat tuon painaneet.. ihana kuulla. Mutta huomenna en valita, päätin sen. Elämä kulkee paremmin eteenpäin jos ei valita koko ajan.

maanantai 12. heinäkuuta 2010

Kuuuuuuuuuma!

Onko muut huomanneet, että on vähän lämmin? Nyt meillä on kotonakin jo aika lämmin, tai sitten mua vaivaa jo raskaushiki. Ehkä vähän kumpaakin. Menin vielä tekemään kesäkeittoa, ja sekös lämmitti koko kämpän ihanasti.
Tässä taas maha, nyt siis on puoliväli 20+0. Aika muhkea minusta! Eräs sukulainen sanoi viimeviikolla "minusta et ole yhtään pyöreä!", siis tarkoittaen mahaa eikä muuta pyöreyttä. Olin kyllä hämmästynyt. No samana päivänä kätilö sanoi sitten ultrassa "oletpas jo isoksi ehtinyt", eli kai se on näkemys kysymys sitten.

Olen alkanut empiä että olihan se ultra sitten varmasti varma. Kätilö oli todella varma, ja itsekin olin silloin ihan varma, ja varmavarmavarma. Tätä tämä empiminen sitten on. Olen kumminkin sitä mieltä, että otan tämän mahan nyt poikana ja elän sitten muutoksen kanssa jos semmoinen tulee. Vaatteisiin ja tarvikkeisiin se ei paljoa vaikuta, kun  jotakuinkin tyttökamat jo on enkä superpoikamaisista (tai tyttömäisistä) tykkää.

Hikistä viikkoa muillekin, Elsillä on tukka koko ajan kiharalla kun hikoaa niin.

sunnuntai 11. heinäkuuta 2010

Uimaranta ja helle.

Oltiin Elsin kanssa uimarannalla tänään. Näytän tosi pisamaiselta kuvassa, onkohan ne pisamat oikeasti noin näkyvät? Olis itseasiassa kiva jos olisivat, pisamat on mukavia. Älytön helle on kyllä, kävelin sinne tuo takana näkyvä aurinkovarjo harteilla ettei Elsi olisi pitkää aikaa suorassa auringossa. Taidettiin molemmat olla aika kuitteja kun sitten kotiin päästiin.

Kesän parhaat eväät on mansikat. Raskausdiabeetikko ei saisi syödä kuin kolme hedelmää päivässä, eikä kerralla. 2dl mansikoita vastaa yhtä hedelmää. En vielä tottele: olen välillä mitannut kun olen ronskisti syönyt kolme nektariinia, eikä vielä ole tullut nousuja. Varmaan jossain välissä pitää taas olla sitten tarkempi.. Vaan toivottavasti ei! Koska mansikat on hyviä. Onneksi paras mansikka-aika ei ole loppuraskaudesta.

Menomatkalla Elsi nukahti. Meiltä kävelee rannalle.. no aikaa on turha mitata kun minä kävelen niin hitaasti, mtuta joku 3km sinne lienee matkaa. Perilläkin veteli sikeitä hyvän tovin.

Mietin muuten noita uimatamineita. Uitin tyttöä nakuna, paitsi huivi oli päässä. Ei kait noin pieni uikkaria tartte, mutta tarvitsisikohan paidan päälleen tällä paisteella? Toisaalta eipä siellä vedessä pitkään viihdytty, vaikka se olikin hauskaa meistä molemmista. Lapsia ja aikuisia oli kuitenkin koko lätäkkö täynnä, niin ei sitä sitten kovin pitkään viitsinit sillitellä purkissa.

Eipä muuta, pisamia vain! huomenna 20+0.

torstai 8. heinäkuuta 2010

Rakenneultra nro 2.

Tänään oli sitten rakenneultra, jossa kaikki tosi hyvin. Vastasi noin viikkoa vanhempaa, mutta ei sitten vaihdettu laskettua aikaa kuitenkaan. Kehoitti vain varautumaan että syntyykin aikaisemmin. La. olisi ehkä tuon mukaan pikemminkin 23.11 eikä 29.11 niinkuin on "sovittu".  Kaikki asiaankuuluva näkyi eikä missään mitään vikaa. Istukka etuseinässä, jota olin epäillytkin kun  liikkeet tuntui aluksi kyljissä ja sitten oli vaikka kuinka pitkä aika ettei tuntunut mitään, kunnes nyt taas tuntuu eniten kyljissä.  Kuulemma pyöreäpäinen, tulee äitiinsä siis.

Eikä maltettu olla kysymättä, se on pieni poika. :)

tiistai 6. heinäkuuta 2010

Mökille ja kotiin.


Oltiin minun perheen mökillä Keski-Suomesta tuossa viime keskiviikosta eiliseen. Tässä kuvassa näkyy vielä ahkeran pakaasinpurkajan työn tulokset tältä päivältä (en ole koskenutkaan laukkuihin), sekä maha rv 19+1, lapsi ja tarkkasilmäiselle jopa mies.  Tyylikkääsee asukokonaisuuteen kuului oikeastaan myös hame, mutta olinpas sen sitten ottanut pois kun se puristaa. AH-kyllä silmä lepää tässä tyyli-ihmeessä! :D Vertailun vuoksi laitoin viereen viimeraskaudelta 19+3 otetun kuvan. Onpa eroa! Ja silti yhä viitisen kiloa eroa painossa.. jännää!

Siellä mökillä on aitta ja mökki poikineen ja usein aikamoista hulinaa, kun sisarusteni perheet asustavat kesäänsä siellä. Oman värin tuo kanssa isäni, jonka mielestä paras päivä on talkoopäivä. Hän sitten järjestääkin jatkuvasti uusia  tarpeellisia tai tarpeettomia rakennusprojekteja ("pitäisikö rakentaa vielä parkkihalli, olisikos hyvä jos tekisin tähän eiffeltornin"), joihin kaikki osallistuvat sen verran kuin ehtivät. Isä itse nauttii eniten työnjohdollisista toimista. 

Kaikki meni oikein mukavasti. Elsi, joka liikkuu takapuolellaan hissaten, sai tikkuja jalkoihin ja toiseen pohkeeseen. Ei se mitään. Taitavaksi tyttö reissussa tuli, kun sai maastoharjoitusta. Taisi silti olla onnellinen päästessään kotiin, kun meni salamavauhtia eestaas lattialla ja kiljui riemusta. Kissat juoksi karkuun minkä ehtivät, ja lapsi meni perässä huutaen  KA KA KA KA  eli ilmeisesti katten.

Tutut paikat lapsi tarkisti heti, ja ei mennyt montaa minuuttia kun lelukori oli jo nurin. Nuo poimin useamman kerran päivässä, en tiedä mikä järki siinä on mutta niin silti teen.

Mahan kanssa eläminen on selvästi jo raskaampaa. En jaksa kantaa Elsiä pitkään ja onkin onni kun tyttö niin mieluusti liikkuu itsekseen. Syömisen jälkeen on helposti hankala hengittää, ja pitäisikin ymmärtää aina lopettaa tarpeeksi aikaisin. Mökillä kärsin kanssa kovasta pahoinvoinnista ja oksentelinkin, en tiedä liittyikö se raskauteen vai olinkö saanut jonkun pöpön vai olinko syönyt jotain huonoa. Ensi maanantaina on puoliväli ja tänä torstaina rakenneultra. Tuntuu aika hurjalta. Toisaalta aika on mennyt tosi nopeaan, toisaalta taas on vielä puolet jäljellä ja olon puolesta se on alamäkeä se.  Noh, eiköhän tämä mene tästä..

Mukavaa kesää, nyt ainakin täällä on pari vähän sateisempaa päivää (tervetullutta!), mutta sitten taas paistaa. Voisi vaikka viikonloppuna mennä Pikkukoskelle uimaan - ehkä!