Thaidetta

Taiteiltiin lasten kanssa tänään. Ensin piirreltiin vahaliiduilla, sitten maalattiin sormilla ja lapuilla.  Leikkasin tiskirätistä neliöitä, joita kasteltiin ja pyöriteltiin vesiväreissä. Myös sormilla läiskyteltiin jälkiä. Elsi erikoistui maalaamaan omat housunsa.

 Taiteen varjopuolia on jäljet muunmuassa sohvassa.

Itseltä lähtee tukkaa päästä, nyyh! Olen ohuthiuksinen suomalainen, eikä kuontalosta olisi enää jaettavaksi maailmalle. Minkäs tekee.

Hyvä ja helppo kasvissosekeitto tämän päänsärkypäivän lounaaksi syntyi näin:


Kattilan pohjalle hieman oliiviöljyä, siihen inkivääriä, korianteria ja piripiriä. Kuoritut  porkkanaviipaleet perään hetkeksi, sitten vettä ja bataatti- ja perunaviipaleita. Kiehutetaan niukassa vedessä hiljalleen kunnes pehmeät. Viipaloidaan 1 pötkö vuohenjuustoa sekaan, soseutetaan. Loraus maitoa tai kermaa, maun mukaa suolaa. Tuoretta korianteria silputaan päälle, hyvää on!

Paitaa ja housua

 Ompelin pojalle pitkiä kalsareita, kun hän on niin pulleasäärinen käyttämään sukkahousuja. Noistakin tuli kyllä yllättävän pinkeät. Otin kaavan joistain valmiista pöksyistä, jotka taas nappasin neuvolan kierrätyslaatikosta. Olivat aika kuluneet, mutta mukavan malliset.
Kangas on vähän räikeä, niin en ollut keksinyt sille käyttöä aiemmin. Pitkinä kalsareina (tai kotihousuina)  toimii minusta hyvin!

 Elsille ompelin paidan. Sen palat olivat seisoneet kaapissa jo pitkään, mutta nyt tuli siis valmiiksi asti.

 Tällaista kangasta on vielä kaapissa. En osaa vielä sanoa mitä siitä tulee.. ehkä kesämekkoja Elsille ja serkuilleen? Katsotaan, jos keksin hyvän kaavan niin teen sarjatyönä kolme vähän toisistaan poikkeavaa mekkoa kolmelle serkkutytölle. Jos ensi kesä on viimekesän kaltainen, hellemekkoja tarvitaan.

Tässä Elsin koristelema kaava siis.


(Kuvaan näköjään mielelläni omia varpaita.)

Kolotus ja kirja

Lapsi, myyrä, hattu.

Olen herkkä kärsimään päänsärystä. Saan ajoittain migreenikohtauksia ja kohtuullisen usein niskojen jäykkyydestä johtuvia päänsärkyjä. Ne ovat todella kurjia lasten kanssa läpikäytäväksi: ennen lapsia töistäkin saattoi ottaa sairaslomaa jos oikein kamala olo tuli, mutta milläs lapsista sairaslomaa ottaa? Ensiapuna särkyyn otan buranan, menen kuumaan suihkuun ja sänkyyn loikoilemaan (lasten kanssa). Jos ei ole vielä liian paha olo, koitan liikkua. Lasten jatkuva kantaminen ja huonoissa asennoissa nukkuminen jäykistää hartiat helposti.  Nytkin on aika kurja särky, mutta ehkä koitan zumbata kunhan Elsi herää. Pitäisi kyllä myös siivota, mutta mutta mutta..

Luin Sofi Oksasen Puhdistuksen. En ole halunnut pitää kirjoistaan, koska en pidä Oksasen mediapersoonasta. Mutta kyllä se nyt vain oli vangitseva kirja. Hurja tarina, joka jätti paljon ajateltavaa ja tuli tunnelmina uniin.

Täytynee tilata myös Stalinin lehmät. Ostan yleensä aina lukemani kirjat, koska ensinnäkin omistan niitä mielelläni ja toisekseen olen niin kamalan huono käyttämään kirjastoja. En varsinkaan nykyään aina ehdi lukea kirjaa valmiiksi kun se jo pitäisi palauttaa, ja unohdan palautuspäivät herkästi muutenkin. Seuraavaksi listalla on Kirjeitä lapsiperheestä, kunhan vain ensin löydän sen.. (on jossain tallessa)

Moi heppa!

 Ulkoiltiin tänään kahteen otteeseen pitkästi. 

Elsi kävelee mielellään, ja siksi esimerkiksi kauppareissuihin pitää todella varata aikaa.

 Nähtiin oravia ja heppoja! Vilkutettiin niille hyvästiksi, ja nyt kotonakin Elsi sanoo aina välillä "moimoi heppa!" ja vilkuttaa ovelle.

 Leikittiin puroissa, tehtiin patoja.

Emil nukkui pajunkissaoksat kaverinaan.

Kevät tuli, lumi suli, puro sanoi pulipuli

Ihana sää oli tänään päivällä, aurinko paistoi ja lätäköitä riitti. Elsi kahlasi joka plutakon lähimaastossa, sen kyllä huomasi vaatteiden märkyysasteestakin jälkikäteen. Linnut lauloi kovasti myös! Kaakaa, sanoi Elsi niille.

Emil täytti tänään 4kk. Eilen neuvolassa hän painoi 8090g ja oli 65cm pitkä. Yhä kulkee samalla +10 painokäyrällään.  Emil osaa tarttua esineisiin ja tähdätä niitä suuta kohti, kääntyä kyljelleen, nostaa takapuolensa ylös selällä maatessaan. Hän myös nauraa rätkättää jo, erityisesti Elsille. Parhaat naurut tulee isosiskon ilveilyille. Elsi on todella oppinut olemaan ihana isosisko: hän pyyhkii puklut (puppu!), tuo vaipat, vie pyykit koriin, antaa leluja, laulaa jos veli itkee, keinuttaa sitterissä, naurattaa.. Taitavaa! Todella harvoin on enää lyömistä, potkimista tai puremista. Muutenkin sisko osaa ottaa huomionsa siihen sopivissa tilanteissa, eikä usein vaadi sitä jos Emilillä on joku tärkeä juttu kesken.

Uni vapaudenkaipuusta.

 Ajoin autolla. Pyrin kohti Lontoota. Meiran tehtaan kohdalla kylteissä luki LDON.

 Pysähdyin nähtävyydelle. Se oli taidenäyttely, paljon portaita. Kiipesin. Tuli ovia. Etsin reikää katossa. Sitä ei tullut, oli pimeää.

Pudottauduin paperimassasta ja rautalangasta tehtyken kiemuroiden varassa alas. No jaa. Taas kamaralla. Mikäs siinä.

Riittäisiköhän talvi jo?

Lätäköt, tervetuloa. Hanki, näkemiin.