Tänään käytiin taas neuvolassa. Viimeksi siellä siis sanottiin, että Elsi on kasvanut vähän liian vähän (alle 90g/vko kun pitäisi ainakin 140-150g/vko) ja kasvua päätettiin seurata taas. Minulla on ollut vahva tunne siitä, ettei maito ihan riitä, ainakaan iltaisin. Viimeksi neuvolan jälkeen koitin kaikenlaisia temppuja: pidin ihokontaktipäiviä imetellen, join 3lvettä päivässä, join imetysteetä ja kotikaljaa, koitin tihentää syöttöjä ja erityisesti yösyöttöjä. Niistä tuntui olevan pieni apu, mutta ei kovinkaan paljon tai pitkään. IHokontaktipäivän jälkeen aina seuraava päivä tuntui vähän helpommalta, mutta sitten taas maito väheni.
Taaskaan Elsi ei olut kasvanut tarpeeksi. Neuvolassa tehtiin myös syöttöpunnitus, ja Elsi sai 60g maitoa kerralla, ja se oli ihan hyvä määrä. Siltä minusta tuntuukin, että aamupäivisin ja öisin ja päiväunen jälkeen maitoa tulee ihan hyvin, mutta iltapäivällä ja illalla liian vähän. Sovittiin sitten, että aletaan antaa Elsille lisämaitoa kaksi kertaa päivässä noin desin verran, iltapäivällä ja illalla, ja väleissä aina rintaa. Saa nähdä alkaako tyttö hylkiä tissiä kokonaan, mutta näin silti tehdään, kun ei muukaan auta. Pumpaten en saa maitoa ulos tisseistä juuri ollenkaan.
Olo on toisaalta helpottunu (huh, saan viimeinkin lakata tämän epätoivoisen kamppailun ja vaan ruokkia lapseni), mutta toisaalta tosi surullinen. Imetys on ollut minusta parhaimmillaan tosi ihanaa ja läheistä, enkä muuta olekaan toivonut kuin maidon riittämistä. Mutta mielestäni olen kokeillut jo kaikkea mikä terveen järjen piirissä kuvioon sopii. Ainakaan tuo perus käsikäyttöinen pumppu ei nimittäin toimi, se saa rinnat kipeiksi ja minut hermoraunioksi, kun se ei kerrassaan saa maitoa ulos kuin pisaroina.
Toivon kovasti, ettei tämä nyt ole imetyksen jälkisoittoa, vaan myöhemmin voitaisiin vaikka luopuain lisämaidosta niinkuin terkka toivoi. Mutta mene ja tiedä, se nähdään sitten. Nyt vähän tirauttelen kyyneleitä, osittain helpottuneena ja osittain vain tosi surullisena.
kyllähän se tissittely pysyy tuossa vielä mukana ja onhan siinä sitten sekin ihana puoli, että nyt harrikin pääsee kokemaan syöttämisen ja lähenemään elsin kanssa entisestään.
VastaaPoistaToivotaan, että pysyy! Voi se olla niinkin, et lapsi tottuu sitten pulloon, mut toivottavasti niin ei käy ja vielä sais jatkaa siihen asti että minä ite oon valmis lopettaan.. :D
VastaaPoistaJa tosiaan on nyt jo ollut kiva seurata miestä ja Elsiä yhdessä, näyttävät herttaisilta.
Kovasti tsemppiä tuon imetyksen kanssa! Meillä oli sama juttu, että kasvua ei pelkällä tissittelyllä tullut ihan tarpeeksi niin oli pakko turvautua myös korvikkeeseen. Ikää oli noin kuukausi kun aloitettiin antamaan lisämaitoa. Poika on nyt 9,5kk ja imetystä ollaan lopettelemassa ihan minun aloitteestani. Poika on niin kovin tissin perään, ettei mitään muuta söisikään jos saisi valita! :D Eli ei se pullo tosiaankaan automaattisesti pilaa imetystä, jos vaan jaksaa nähdä vaivaa imetyksen sujumisen eteen. Välillä meillä tuli parin päivän taisteluita kun poika olisikin huolinut vain pullon, mutta sitkeästi rintaa tarjoamalla niistä päästiin aina yli.
VastaaPoistaÄlä turhaa stressaa tuosta lisämaidosta, teillä sitä menee kuitenkin niin pieniä määriä että siitä on hyvinkin mahdollista päästä eroon. Ainakin siinä vaiheessa kun siirrytte maistelemaan kiinteitä, on pieni lisämaito nopeasti korvattu mukaan tulevalla kiinteällä ruoalla. Näin meillä kävi melkein kahdessa viikossa ja sitten mentiinkin pari kuukautta vain tissillä.
Joskin en näe ollenkaan pahana, että jos homma toimii niin pullo kulkisi koko ajan mukana kuvioissa. Näin isäkin pääsee tosiaan paremmin mukaan touhuun ja vauva osaa tarpeen tullen syödä myös korviketta. Meillä kävikin sitten niin, että pulloon uudelleen totutteluun meni monta viikkoa kun se jäi pidemmäksi aikaa pois, ja olimme ihan pulassa kun oletimme että tietysti poika syö hyvin pullosta kun on aina ennenkin syönyt... Teen opintoja vielä tässä sivussa valmiiksi ja miehen on välillä pärjättävä pojan kanssa iltoja, joten aika äkkiä tulee äitiä ikävä jos mikään muu kuin rinta ei kelpaa... ;)
Ja kaikilla sitä maitoa ei vain tule tarpeeksi, sanoi kuva vaan mitä tahansa! Minä myös koen tehneeni kaikkeni maidon riittämisen eteen, mutta kun ei niin ei! Olisi ihana imettää niin että tietää maidon riittävän, mutta jatkuva huoli siitä saako vauva tarpeeksi ruokaa on todella kuluttavaa. Surin aluksi kovasti sitä että homma ei toiminut, mutta pikkuhiljaa sitä osasi katsoa asiaa hieman etäämmältä ja suuret tunteet hieman tasaantuivat. Vieläkin olen "kateellinen" niille joiden imetys sujuu kuin leikiten, mutta ei auta kuin olla tyytyväinen että on päässyt kokemaan imetyksen ihanuuden edes tässä mittakaavassa.
Rauhaisaa joulua teidän perheellenne!