Elsi kiipesi taannoin tuolille, josta olikin vaikea tulla alas. Mietti hetken ja sanoi "Aa, Backa! Bii bii bii bii bii.." ja peruutti alas. On siis puhunut isänsä kanssa miten isot autot peruuttaessa piipittävät.
Minäkin piipitän nyt sitten unikuvioiden suhteen. Sänky on siirretty takaisin makuuhuoneeseen ja itseasiassa lapsi on siirtynyt takaisin kuukausien takaiseen kylkinukkumiseen. Alkuun muualla nukkuminen meni hyvin, mutta sitten tuli jotain ja sitten tuli jalkapallo-ottelu (jonka vuoksi sänky siirrettiin hetkellisesti takaisin olohuoneesta makuuhuoneeseen kun mies halusi sen katsoa) ja sitten ei nukuttukaan öisin.
Ensin ahdistuin: Äh - valvotaanko meillä taas! Sitten mietin asiaa monelta kannalta, ja olen tällä hetkellä sitä mieltä, että jos valvotaankin, kovin kauaa tuskin kuitenkaan sitäkään enää kestää.
En halua imetyksen loppuvan, joten en uskalla lopettaa yöimetystä vielä. Sen aika on sitten kun olen joko riittävän poikki haluamaan lopettamista TAI Emil itse lopettaa TAI ikä tulee jotenkin vastaan.
Eli tomaattihiekkasilmät ovat taas tervetulleet kaverit.
Meillä painitaan samojen juttujen kanssa. Toisaalta olisin valmis ottamaan taas tämän vartaloni ja rintani ihan omakseni, mutta toisaalta en ole valmis luopumaan imettämisestä. Vaikeaa... Jatkan niin kauan kun sitä tuntuu, meistä molemmista. Kohta aion kuitenkin alkaa antaa ihan normimaitoa, sillä synttäreitä vietään pari viikon päästä. Kummasti nuo maailman ihanimmat poikavauvat muuttuvat maailman ihanimmiksi pieniksi vintiöiksi :)
VastaaPoistaNukkuminen on täälläkin vaihtelevaa. Periaatteessa tuo meidän vintiö ei nuku meidän vieressä, mutta kummasti aamulla herään niin että hän siinä on. Koska kovasta yrityksestä huolimatta ei vielä osaa kiivetä pinnasängystä pois tai sinne takaisin, niin se taidan olla minä joka hänet siihen viereen siirtää/jättää :D
Ai että meillä on koko perhe hykerrellyt Elsi backa-bii-bii:lle. Ihana muisto!
VastaaPoistaTytti, se on jännä miten ristiriitainen tunne imetykseen voikin liittyä. Toisaalta voi olla loputtoman kyllästynyt siihen kaikkeen (imetysvaatteet, kastuneet paidat, kipeät nännit, ainainen paljastelu, yöheräämiset..huoh) ja toisaalta taas heltyy kun asiaa miettiikin (ihana lapsi, rauhoittumassa rinnalla, tuo vielä vauva ja kohta jotenkin iso).
VastaaPoistaEmilkin aina päätyy viereen.. kumma juttu!
Heli, minustakin se oli hauska! Elsi myös leikkii välillä isoa autoa, kävelee takaperin ja sanoo biibiibii. :)