Sadetta, ja ihan kamalasti hommia!

Tänään on niin paljon tekemistä, että varmaan lyhistyn iltaan mennessä. Mutta onneksi sentään sataa, niin ei harmita olla sisätiloissa. Huomenna on yhden työn palautuspäivä, ja kohtalaista ponnistusta sen valmiiksi saamiseen tarvitaan vielä.

Kävin siis neuvolassa. Paino oli noussut jonkun 700g, eli ei tosiaankaan juuri lainkaan. Hemoglobiini laskenut 114:n, niin että aloin syömään rautaa. Sen kyllä huomaa, olen tosi väsynyt. Sydänäänet kuului hienosti, ja verenpaine oli hyvä.  Neuvolan terkkari ei ollut juurikaan huolissaan noista arvoista, sanoi arvelevansa että ruokavalion tarkkailu riittää. Olenkin nyt sitten miettinyt mikä ruokavaliossa nostaa sokereita, sillä samoja ruoka-aineksia käytän muutenkin. Tulos on se, että syön liikaa hiilihydraatteja illalla. Olen koittanut kääntää syömiskelloa niin, ettei illalla tekisi enää mieli leipää, tai että ottaisi vain yhden palan ruisleipää. Semmoisina iltoina on sokerit seuraavana aamuna hyvät. Mutta jos on illalla vielä nälkä ja otan kaksi viipaletta ruisleipää, näkyy se heti sokereissa. 

Eilinen oli semmoinen päivä, että en juurikaan pysähtynyt koko päivänä. Aamupäivä juostiin eestaas hoitamassa vaikka mitä asioita, ja sitten siivottiin koti ja järjestettiin keittiön kaapit. Lastenhuone on nyt ihana, otan siitä tässä joku päivä kuvan. Ehdin syödä aamulla kaksi palaa ruisleipää ja juoda sokeritonta mehukeittoa, yhden aikaan söin taas pari palaa leipää ja ison lautasellisen toissapäivältä jäänyttä salaattia, sekä hedelmän. Sen jälkeen söinkin vasta illalla vähän ennen kahdeksaa, ja oli kova nälkä jo. Söin kolme viipaletta tummaa hiivaleipää, tai mistä lie tehty: semmoista ihanaa missä on kamalasti siemeniä ja muuta, miehen äiti toi meille sen. Lisäksi söin jogurttia, sokeritonta, ja mansikoita. tämän kaiken jälkeen oli aamulla sokerit vielä 6,9.. Huh! Mutta näin kävi, nälkä yllätti kiireisenä päivänä ja valitsin huonosti. En tosiaan ehtinyt laittaa mitään ruokaa.

Ensi tiistaina on aika diabeteshoitajalle äitiyspoliklinikalle. en tiedä mitä siellä tehdään, mutta aikaa pitää kuulemma varata pari tuntia. Koitan siihen asti pitää päivät järkevän syömisen päivinä, vaikka olisi kiirekin. Tänään tein tässä aamulla pikaisen kasvissosekeiton, että voin tulla sitä syömään tänne kotiin lounaan aikaan. Tylsää tämä vahtaaminen, mutta minkäs tekee.

Eipä muuta. Kamala väsymys vain. Tämä ja huominen pitää jaksaa, sitten saa vähän huilata. Ensi viikolla ajattelin kahtena päivänä olla kirjastolla hommissa, mutta muuten lomailla miehen kanssa. Saapahan mieskin olla itsekseen kotona.

28+3