torstai 27. toukokuuta 2010

Lääkärikäyntejä ja sykettä.

Tämä on vanha kuva, mutta hauska. Ekoja marjasoseita naamalla.

Käytiin tänään Elsin kanssa iho- ja allergiasairaalalla lääkärillä, koska Elsin jalkapohjissa on pieniä näppyjä. En ollut niistä juurkaan huolissani, mutta tulin viimeinkin maininneeksi viimeksi neuvolalääkärissä ja sain sitten lähetteen kun ei tiennyt mitä ne olivat. Päädyttiin tuolla semmoiseen diagnoosiin, että ne ovat viruksen aiheuttamia immuunipuolustusreaktioita, joita lapsilla tulee. En enää muista minkä nimisiä, oli niin mutkikas nimi! Ei lääkäri tuostakaan ihan varma ollut, mutta näyttivät samalta ja sovittiin että jos ne ei haittaa niin olkoot hoitamatta ja taas jos ovat siinä vielä vuoden päästä niin katsotaan uudestaan.

Elsi sairasti elämänsä ekan flunssan. Sen seurauksena Elsi nukkui taas pari yötä vieressä, koska minua pelotti että en kuule jos ei saakaan räkää hengestään. Kaksi viimeistä yötä on taas nukkunut omassa sängyssään, ja ekan läpi yön ja tokana heräsi ekan kerran klo 5 jolloin hain viereen. Oli raasu ehtinyt parkua sen verran että ei olisi kovin helposti siellä omassa sängyssään nukahtanut. 
Olen miettinyt tuota unikouluasiaa, miten sen sitten hoitaisi mahdollisimman hyvin. Pitäisi saada lapsi oppimaan yksin nukahtaminen ja unen etsiminen, luottaa siihen että kyllä ihminen nukahtaa osaa. Suren huudattamista mutta epäilen Elsin nukahtamista ilman sitä, esimerkiksi tassukoulut ei kyllä aiheuta meillä muuta kuin itkua. Mene ja tiedä, on ikävää kuunnella lapsensa itkua mutta on myös saatava lapselle semmoinen olo että omassa sängyssä nukutaan ja että osaa itsekin nukahtaa.

Sain myös dopplerin, joka oli ollut lainassa, ja hienosti jumputti kakkosen sydän. :)

2 kommenttia:

  1. Kuvassa on Massahurmaaja!

    Laitan linkin sulle niistä hus:n unikoulusivuista, jos et ole niillä vielä käynyt.

    http://www.hus.fi/default.asp?path=1,28,824,2547,6444,6445,7649

    Meidän Onni on nyt vanhemmilla päivillään(!) alkanut haluta illalla sänkyynsä äidin paitaa. Ehkä Elsillekin olisi apua jostain äidin tuoksuisesta. Olli-Pekan kaksosista toinen nuuhkutti aikoinaan äitinsä tennissukkaa (jota ei saanut ikinä pestä...)

    VastaaPoista
  2. meidän koira tykkäsi iskän likasista tennissukista! :D ehkä tossa olis ideaa!

    meillä viltsulla oli pienenä sellanen pehmolammas missä oli se sellanen vetonaru, että kun vetää niin tulee musaa. se oli kiinni pinnasängynreunassa ja aika nopeesti se oppi sitä ite vetämään. sitten se tuijotteli sitä narua kuunteli plim-plom musaa ja nukahti kun ensin tajus rauhottua.

    VastaaPoista