maanantai 4. heinäkuuta 2011

Salaisena jatkumisesta

Olen pitänyt kirjoittamisesta tänne niin kovasti, että pohdin jatkaisinko salasanan takana. Muistoiksi lapsille kokoan kyllä käsin tekstejä, mutta tämä on tuntunut luontevalta tavalta kasata asioita yhteen. En halua enää kokonaan julkisesti kirjoittaa, mutta salasanan takana oleminen ei olisi mahdotonta. Siinä taas ei ole järkeä jos sitä ei kukaan lue, sillä itselleni voin kirjoittaa muuallakin. Nyt siis kysyn olisiko kiinnostuneita lukijoita lainkaan olemassa?

16 kommenttia:

  1. Minä ainakin jatkossa lukisin mielelläni päikkyäsi. :)

    Ihanaa kesänaikaa koko perheellenne!

    T: Marica

    VastaaPoista
  2. Minä ainakin lukisin :)Hyvää kesänjatkoa sinne. Leikkimökki on aivanihana!

    VastaaPoista
  3. Tällä tavalla se arki kuitenkin tallentuu. Usko pois, niin muutoin se kaikki unohtuu. Aivan korvaamatonta työtä teet, jos jatkat. Ja jos jatkat salaisena, niin julkisuuspuoli ongelmassa vähentyy. (Tiedä sitten tulevaisuuden ihmisten hakkerointitaidoista, opitaanko nekin jo ekaluokalla...)

    VastaaPoista
  4. Ja minäkin lukisin mielelläni.

    VastaaPoista
  5. Alusta lähtien blogiasi seuranneena olisi kiva lukea sitä jatkossakin. Vaikka välillä tunnen itse hassua fiilistä siitä, että minä tiedän elämästäsi kaikenlaisia asioita, mutta sinä et tunne minua lainkaan. Mutta pikkulapsiarki kiinnostaa ja kädentaitosi.

    Maarit

    VastaaPoista
  6. Minäkin olen tykännyt lukea blogiasi. Olen vain kovin huono jättämään kommenttia.

    VastaaPoista
  7. Täälläkin luetaan joka kirjoitus ja toivon kovasti, että jatkaisit..!

    VastaaPoista
  8. Hei kiitos kaikille. Kyllä minä nyt jotenkin jatkan, mietin vain millä tyylillä ja mitenpäin. Ehkä vain rajaan tarkemmin yhä. Kiva kun luette!

    VastaaPoista
  9. Heips,

    minäkin mielelläni luen jatkossakin, olen lukenut jo helistimestä asti:)

    -m

    VastaaPoista
  10. mun piti tähän jo sillon ilmestymisenä kirjottaa, mutta mikähän lie pienokainen keskeyttäny taas ajatuksenvirran.. :D

    mutta mielellään lueskelen kanssa! etenkin on kiva verrata tietty vauveleiden kehitystä ja elämää yleensäkin.
    edelleen hiukka kateudesta vihreenä muistelen sitä, miten Emil vaan otti ja nukahti sillon ku olin kylässä! :O hoh.. no ehkä tääki joskus.. sit 15-vuotiaana :D

    VastaaPoista
  11. Emil on ollut kyllä monin tavoin helppo vauva. Nukkuu kyllä hyvin ja helposti, muutoinkin helppo keikuteltava. Nykyään vähän hankalampi, kun on alkanut vaatia koko ajan enemmän asioita. Haluaa esimerkiksi kaiken, ja jos ei saa on aivan murtunut. :) Mutta onneksi on helppo, kun on tuo siskokin.

    VastaaPoista
  12. täällä kans yksi lukija joka on seurannut blogia alusta asti:)

    VastaaPoista