torstai 30. syyskuuta 2010

Omenaista

Elsin syntymäpäivät on nyt lauantaina. Aloitettiin tekemään tänään tarjoiluita. Se oli varsin hauskaaa puuhaa ja piti tuon lapsenkin tyytyväisenä. Hän kun oli alkanut aamupäivällä valitella tylsyyttä ilmeisesti, niin ruvettiin sitten puuhastelemaan ettei harmi kasva. Aloin kuorimaan omenoita piirakkaan, istuin lattialle ja kuorin niitä kulhoon. Ajattelin, että Elsi voi siinä vähän sotkea niitä kuoria ja maistella jotain omenaa. Vähään hän ei silti tyytynyt, kuten näette. Tämä oli taas niitä tilanteita, joissa tunneskaala menee "joo ota vain- ai et nyt tollalailla viitsisi- ai vielä enemmän heittelet- et heittelis- nojaa, mitäs se nyt haittaa- pestään lopuksi lattia- taidetaan käydä lopuksi vaikka suihkussa.."

Tässä sitten valmis piirakka. Siitä tuli hirveän hyvää, maistoin nurkasta vähän. 

Kun nyt kerran aloitin jakamaan nolon yksinkertaisia reseptejäni, niin aattelin jatkaa samaa linjaa. :) Jospa niistä olisi iloa muillekin. Tuota kuvan piirakkaa varten tein kaksinkertaisena ohjeen, kun piti saada niin monelle syöjälle. En tiedä varmaksi mistä resepti on ja se on minun muuttelema, olen saanut sen siskolta joka on saanut sen jostain.


200g  voita tai margariinia
1,5dl sokeria
3dl vehnäjauhoja
1 muna
0,75dl maitoa
kanelia
1tl leivinjauhetta
vaniljasokeria
omenoita
mantelilastuja
sitruunamehua


Kuori ensin omenat ja lohko, kaada lohkojen päälle vähän sitruunamehua antamaan makua ja pitämään lohkot kirkkaina. 
Sekoita keskenään voi ja sokeri ja lisää seokseen hiljalleen jauhot. Ota erilleen osa taikinasta (ehkä vajaa kolmannes), se tulee myöhemmin piirakan päälle. Isompaan osaan taikinaa lisää maito ja muna sekä muut mausteet ja leivinjauhe.  Laita taikina vuoan pohjalle.
Laita yksi kerros omenalohkoja taikinan päälle, ripottele siihen mantelilastuja ja kanelia. Sitten toinen kerros omenoita ja vähän kanelia. Sitten ripottele erilleen laitettu taikinan osa pinnalle muruiksi. Paista 200 asteessa noin puoli tuntia, meidän uuni vaatii lähemmäs 45min. 


Syö mielellään jäätelön kanssa.

1 kommentti: