Aamupohdintoja.

Eipä mitään erityistä asiaa tänään. Huomenna on neuvola yhdeltä, hauskaa ja vähän jännää myös. Kiva päästä kuulemaan miten verepaineet ja muut menee tällä hetkellä, ja miten varsinkin paino on. Mittasin saunan toisen pukkarin vaalla, ja sen mukaan paino olis tippunut kilon-pari. Voi ollakin, on ruoka maistunut vähän huonosti. Ainakaan en usko painon nousseen. Mutta sehän nähdään!

Mies tulee mukaan neuvolaan, kun sillä sattui olemaan vapaapäivä. Siellä kuunnellaan sitten kanssa sydänääniä, mutta nehä me ollaan kuultu jo kotona. :) En taida tahtoa kertoa dopplerista neuvolassa, pitävät vielä kahjo-äitinä. 

Olin jo luullut pahoinvoinnin lähteneen liki kokonaan, mutta se on hiipinyt vähän takaisin, ruoja. Koulussa ruoka maistuu huonosti, ja erityisesti koulun salaatit, niinkuin aiemminkin, enkä ymmärrä miksi. Niihin laitetaan usein jotain mausteita, ne ainakin tökkii, mutta ihan perus porkkanaraastekin tekee koulussa pahaa. Enkä siksi, kun se on seissyttä.

Pitäisi oikeastaan ruveta lähtemään hommiin sinne koululle. On vaan niin mukava tässä istua, kun aurinko paistaa. Lopetan lapsuuden yhteen lempirunoon:

Paista aurinko vähän

kylmään koipeeni tähän.

En voi varpaita kenkiin sulkea,

tahdon paljain varpain kulkea.

14+1