kenkimistä.

Olen alkanut tuntea pientä kenkimistä. :) Eilen olin ekaa kertaa ihan varma: Olin nousemassa istumasta ja puhuin äidin kanssa puhelimessa, kun vatsassa kävi muljahdus. Taisi verso käännellä kylkeään kovaan tahtiin siellä! Sitten myöhemmin istuin sohvalla tökiskelemässä versoa, ja sepäs sitten tökkäisi takaisin! En saanut toistettua temppua, mutta eiköhän niitä ala tuntua enemmän. Tänäänkin tässä sohvassa istuskellessa on välillä tuntunut tökkäyksiä vatsanahkassa, siellä se monottaa!

Virpojia kävi kaksi. Olin varautunut moneen, eli suklaata jäi kyllä syötäväksi. Eipä se mittää, oon vähän hillinnyt syömisrajoitteita. En kyllä todellakaan tiukka ollut aiemminkaan, mutta nyt oon vielä vähän enemmän hillinnyt, ettei paino järin enää tippuisi.

Kävin etsiskelemässä kestovaippoja sokokselta, muttei niillä ole! Järjetöntä, luulis kannattavan. Ehkä stokkalla on. Mut jos ei ol, niin ainakin Kallion Ekolossa on, se on muutenkin ihan mahtava kauppa. Ruohonjuuressakin on. Niitä pitäis muutenkin tukea vahvasti. Olin vaan sokoksen vieressä, niin kävin sieltä kuikuilemassa.

Saatiin taas häälahja miehen kanssa (niinkuin tämän vuoden ajan joka kuukausi, kiitos kavereideni <3), ja siinä oli kukansiemeniä ja pieni lapio, kuokka ja harava. :) Maailman suloisinta. Kunhan ihan vähän vielä lämpenee, niin sitten laitan kukkia koko parvekkeen täyteen. Ja mietin kanssa heti, että jos saan muutaman vuoden sisään jonottamani maapalstan tuosta kotimme vierestä, voin sitten siellä lapsen kanssa kasvatella ruohosipulia, korianteria, basilikaa ja muita ihania noilla pikkukuokilla.

Huomenna alkaa kuudestoista raskausviikko, hohoo!