sunnuntai 17. tammikuuta 2010

Tautista touhua.

Olen soitellut taas pianolla, se on tosi hauskaa! En juurikaan kyllä osaa, siis aika huonosti, mutta opettelen lastenlauluja huvikseni. Pontso pieni leikkihauva on tällä hetkellä lemppari.

Sairastuin! Mies oksensi tiistaina, ja minä perjantaina illalla. Sen jälkeen tuli aivan mieletön kylmänhorkka: puin päälle päivävaatteet ja miehen hupparin, vedin niskaan kaksi paksua peittoa ja jalassa oli villasukat, ja silti palelin niin etten ehkä koskaan ole palellut. Tärisin kylmästä ihan holtittomasti ja hampaat vaan löi loukkua. Ihan niinkuin piirretyissä paleleminen kuvataan. Yöllä mittasin kuumeen, niin järkytyksekseni sain luvuksi 39,9. Otin kuumetta alentavaa lääkettä, ja aamulla luku oli 38,5. Mutta eilen illalla kuumetta ei enää ollut, ja tänään on myös kuumeeton päivä. Ei tosin mitenkään terveen tuntuinen vielä, nenä on kylmä koko ajan, ruoka ei maistu ja heikottaa. Mutta paremmalla puolella silti!

Mies vei Elsin eilispäiväksi vanhemmilleen, olivat siellä koko päivän että sain levätä. Teki kyllä hyvää, mutta maidon tuotannolle pahaa. Se oli kyllä ihan kriisissä kuitenkin, en saanut pumpattua koko päivänä kuin jonkun 20ml.

Olen niin kyllästynyt imetykseen, että jätän sen nyt taa. Elsi saa ottaa tissiä jos tahtoo, mutten jaksa yrittää lisätä maidon määrää, se on niin kamalan vaikeaa ja tyttö on niin paljon onnellisempi saadessaan pulloa tarpeensa mukaan. On kova pala myöntää ettei osannut tai pystynyt imettämään, että hankaluuksia tuli niin paljon ettei niistä päästy yli. Että on semmoinen äiti, jonka maito ei piisannut lapselle, joka päivästä toiseen piti lapsellaan kevyttä nälkää yllä kun ei saanut maitoa tulemaan tarpeeksi. Sillä niinhän siinä kävi. Nyt taas eilen illalla huomasin eron, kun tyttö oli koko päivän saanut syödä tarpeekseen: eihän tuo itke yhtään! Muuten hän on aina kitissyt vähän, eikä oikein asetu mihinkään. Kamala asia, mutta minkäs tekee.

Eipä oikeastaan muuta. Huomenna mies palaa taas töihin, ja me Elsin kanssa haetaan taas sitä kahdenkeskistä rytmiä. Tuntuu, että se on muuttunut viimeisen 2-4vkon aikana hirveästi, Elsi valvoo paljon pidempiä aikoja. Meitä molempia varten olisi hyvä löytää taas hetkeksi selkeämpi rytmi, niin minä saisin omia juttujani tehtyä ja Elsi turvallisuuden tunnetta.

Ai juu, Elsi osaa nykyään nukahtaa itse omaan sänkyynsä! Kun hän on tarpeeksi väsynyt, käyn laittamassa tytön sänkyyn ja sinne tuo jää nukkumaan. Ei ongelmia siinä (tällä hetkellä)!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti