Sarjakuvista.

Olen pohtinut pitkään mitä tehdä sarjakuvien kanssa. Pistäisikö niitä tänne vai pimittäisikö joskus siinä toivossa että ne joskus oikeasti julkaistaan. Olen päätynyt nyt siihen, että piirrän niitä tänne, koska en tiedä haluanko tässä vaiheessa elämää tehdä niitä "pakosta" vaan vain huvikseen ajoittain. Tässä siis eräs vanha kuva. 

Elsi nukkuu, mies on kokouksessa ja minä istun koneella. Luin taas vanhoja tekstejäni, ja mietin miten paljon elämä onkaan muuttunut. Elsin myötä erityisesti, mutta myös miehen myötä. Luin Elsin odotuksen aikoja: miten erilaista odottaminen olikaan silloin! Olin paljon enemmän huolissani ja tavallaan myös innoissani, odotin niin kamalasti näkeväni sen lapsen. Näin jatkuvasti unia vauvaan liittyen, mutten osannut kuvitella mitä vauvan saaminen oikeasti on. Nyt kyllä kovasti jo odotan veljeä mahan toiselle puolelle, mutta silti on kärsivällisempi olo. Tällä kertaa tiedän mitä tuleman suurinpiirtein pitää. Tiedän miten lopullista se  vauvan saaminen sitten on. Ja toisaalta miten hienoa myös, mutta että miten vähän merkitystä on jälkikäteen sillä minä tarkkana päivänä vauva lopulta syntyy.

Olen myös miettinyt kovasti sitä miten saan taas uuden synnytyskokemuksen. Tarinan siitä miten toinen lapseni tuli maailmaan. Siitä tulee ensimmäisiä asioita lapseen liittyen. Kun katselin ennen Elsin syntymää Elsin vauvakirjassa olevaa synnytysaukeamaa, tuntui todella oudolta että sen joskus saa täyttää. Veljen kohdalla on sama asia. Kirjassa lukee etukäteen kohtia kuten syntymä, hampaiden tulo, ulkonäkö, ensimmäiset synttärit ja niin edespäin. Joku päivä olen kirjoittanut niihin, joku päivä ne tulevaisuuden asiat on muistoja.

Huomenna koitan saada kuvia aikaiseksi tekemästäni mobilesta, se on aika hauska! Nyt kun lupasin, niin on pakko muistaa kuvata valoisaan aikaan. 

Maija, Elsi nukkuvana ja veli 37+1