lauantai 24. tammikuuta 2009

isovanhemmuudesta.

Katselen tässä teemalta dokumenttia avioerosta, ja siinä on yksi vanhempi eronnut nainen, joka on tullut suht äskettäin mummuksi. Mietin sitä, miten kovasti miehen vanhemmat tahtoisivat jo lapsenlapsia, ja miten mielellään niitä heille myös tahtoisin. Omille vanhemmille asia ei ole ihan niin suuri, koska lapsenlapsi olisi heille jo seitsemäs.  Toisella isosiskollani on kaksi lasta ja toisella neljä. Meidän perheessä on niin monta lasta, että he saavat varmaan tonneittain lapsenlapsia ajallaan. Mutta mies on ainut lapsi, ja meidän lapset ovat sitten vanhempiensa ainoita lapsenlapsia.

Olisi ihana katsella miten he paapoisivat sitä lasta. Ja luulen, että se virkistäisi miehen äitiä, joka on ollut eläkkeellä jo tovin. Tai uskon erityisesti hänen toivovan jo pieniä.  Häissä appi sanoi alkavansa korjata leikkimökkiä. Se oli siellä vähän tyhmää, mutta ymmärrän millä hyvällä hän tarkoitti sen. Ja joku päivä tuossa mies sanoi odottavansa kesää, kun saa isänsä kanssa korjata omaa vanhaa leikkimökkiään.

Tekisi mieli jo melkein kertoa heille tästä, mutta heitä suojellaksemme kuitenkin odotetaan ainakin varhaisultraan. Mutta sovittiin kyllä, että jos asia tulee puheeksi, ei valehdella. Että sitten kerrotaan jos siitä sattuvat kysymään. nimittäin meidän piti mennä nyt viime viikolla niihin lapsettomuustutkimuksiin, ja he saattavat niistä kysyä. Melkein toivon, että kysyvät. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti