sunnuntai 11. lokakuuta 2009

Vauva-arjen ongelmia.

Vuorokausirytmi on meillä tällä hetkellä vielä ihan hakusellaan. Enkä meinaa sillä sitä, että Elsin pitäisi jo osata nukkua niinkuin aikuinen, en vaan itse ymmärrä vielä mihin aikaan hänen olisi parasta nukkua ettei hän väsyisi liikaa. Eilen illalla Elsi nukahti jo yhdeksän-kymmenen välillä, nukkui siit kahteen jolloin söi. Siitä hän nukkui neljän-viiden väliin, jolloin söi taas, ja uudestaan kuuden seitsemän välissä. Silloin mietin jokohan Elsi herää kokonaan, mutta hän vielä nukahti ja nukkui yhdeksään. Siitä oltiin hereillä noin yhteentoista, jolloin nukkui tunnin, ja uudestaan meni nukkumaan kolmen aikaan ja nukkuu nyt yhä kun kello on kuusi. Kolmen aikaan oli raukka aika väsynyt, taitaa olla suuren unentarpeen lapsi tämä. En heti tajunnut miten väsynyt Elsi on, ja nukuttaminen meni vähän myöhäiseksi, luulen. Elsi itkeskeli ensin vatsanpuruja ja sitten väsymystä, kunnes tämä toope-äiti tajusi laittaa hänet parvekkeelle unille. Sieltä nostin hänet pois jonkin ajan päästä, ettei kylmyys palelluttaisi lasta.

Toinen juttu on röyhtäyttämisen tarve. Elsillä on selvästi vatsanpuruja iltapäivisin, mutta ei hän kyllä meinaa röyhtäistä syömisen jälkeen. En sitten tiedä mahtaako noille puruille mitään. ei hän kovasti itke, vähän kiemurtelee ja inisee ennen kakkaamista. On sillätavoin tyytymätön. Mietin pitäisikö häntä sitten yrittää enemmän vielä röyhtäyttää, vai onko tuo kaikki ihan normaalia vauvan toimintaa sitten.

Sitten on oma syöminen. Ruokahalua ei ole. Tai siis ei ala oksettaa tai mitään semmoista, en vaan kaipaa mitään syömistä ennenkuin kiljuva nälkä yllättää, eikä silloin aina ehdi sitten laittaa mitään ruokaa. Mitenkähän senkin ongelman ratkaisisi, sillä tällä hemoglobiinilla ja muuten toimeliaisuudella ja imetyksen kanssa ja muutenkin, pitäisihän sitä muistaa syödä hyvin. Ehkä sekin paranee kunhan pääsen itse kauppaan huomenna, niin voin vähän valita mieleisiä tuotteita. Nyt on mies joutunut kantamaan kaikki itse, ja on pärjätty tavallaan vain perusvalikoimalla ettei kantamukset tule liian painaviksi.

Ja viimeinen ongelma on synnytyksen jälkeen tullut ummetus. Se on kurja vaiva, eikä kunnolla helpota. Eipä siitä sen enempää, luumukuuri on meneillään.

1 kommentti:

  1. No minä täälllä taas kommentoimassa.

    Rytmistä: mitä enemmän alat tuntea Elsiä, sen helpompaa toiminnan ennakoiminen ja suunnittelu on. Ja samoin vauva alkaa olla koko ajan ennakoitavampi. Suunnilleen kolmen kuukauden ikään mennessä vauvoilla alkaa yleensä olemaan jonkinlaista säännöllisempää vuorokausirytmiä. Rytmittömyys on välillä haastavaa, mutta toisaalta myös helppoa; ei tarvitse olla tiettyyn aikaan missään, varsinkin jos vauva nukkuu helposti missä sattuu.

    Röyhtäyttäminen: meidän vauvoilla on auttanut laskeminen makuulle ja hetken päästä röyhtäyttäminen uudestaan (tosin ei tämäkään aina takuuvarmasti ole toiminut). Ja myös iän myötä vauvoista on tullut helpommin röyhtäiseviä. Oman kokemuksen ja ystävien vauvojen mukaan taitaa kaikilla vauvoilla olla ainakin jonkun verran vatsanpuruja. Kokeilla voi kantoliinailua (pystyasentoa sitten kun vauvan voi siihen laittaa), hierontaa ja jalkojen "pumppaamista" (jalat viedään kevyesti koukkuum mahan päälle ja taas suoristetaan).

    Maarit

    VastaaPoista