perjantai 4. syyskuuta 2009

Ainaista tuumiskelua.

Katselin tuossa entryjen määrää eri kuukausilta, ja huomasin miten suuri piikki on tammikuulla ja sitten näköjään myös täällä syyskuulla. Tuossahan on välissä kuukausia, joissa olen kirjoittanut vaan jonkin kuusi kertaa, hassua! Tai kai ihan luonnollista, alussa ja lopussa ehkä suurimmat pohdinnat tehdään.

Aloin sitten lukemaan tammikuun tekstejä, ja mietin millaista kaikki oli silloin. Sisareni sanoi aikaisemmin, että loppuraskaus on henkisesti hankalinta. En tiedä hankaloituuko se tästä vielä, mutta tällä hetkellä minusta tuntuu, että hankalampaa oli silloin tammikuussa. Ehkä siksi, että olin jo sen keskenmenon ja pitkän yrityksen uuvuttama, ja pelko menetyksestä oli niin suuri. Nyt kuitenkin on jo niin hurjan todennäköistä, että pääsen jossain välissä pientä pitelemään. Ainoastaan ajankohta vaihtelee.

No tätä miettiessäni tuumin sitten, että eipä tätä kannata nyt niin tolkuttomasti vartoa. Samalla annan itelleni taas luvan miettiä sitä, koska se helpotti alkuraskauttakin. Kirjoitella tänne aina kun siltä tuntuu ja pohtia ja tuumia ja käydä läpi oireita. Se on minusta jotenkin niin asiaan kuuluvaa, että sitä on turha estellä. Mutta tosiaan vaikka tämä loppuraskaus ja synnytys on mielessä tosi paljon, se on silti helpompi kestää kuin keskenmenon pelko alussa. Ainakin vielä.

Kävin kävelyllä kierrätyskeskuksella taas. Keräsin sieltä vaikka mitä ihanaa ostettavaa: yhden taulun jossa oli kultaiset kehykset ja kukan kuva, Emännän tietokirja 1-2 (tosi hupaisa, mutta ehkä sieltä olisi löytynyt oikeasti kivojakin juttuja, käsitöistä aitaussääntöihin), yksi vanha satukirja, yksi dekkari ja sitten vielä vanha kirja säilömisestä. Harmiksi kävi vain niin, että huomasin kassalla maksukortin jääneen toisen laukun taskuun! Hitsi, unicafeessa tulee tosi usein laitettua se kortti johonkin eri paikkaan kuin lompakkoon. Olisin käynyt kanssa kaupassa ja luontaistuotekaupassa ostamassa vadelmanlehtiteetä (kuulemma auttaa supistuksiin.. :D), mutta sekin jäi. Katsotaan jos lähden tästä vielä kauppaan kohta.

No kumminkin, tämän pohdinnan jälkeen voitte odottaa tihentyvää entryvyöryä ja turhanpäiväistä jaarittelua supistusten luonteesta. Kestäkäätten se! :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti