Kippeetä tekkee! Mutta tehköön!

Kun olin yöllä ensin kattonu nettitelkkarista Talentin, aattelin että uni tulis varmaan silmään. Painelin takas miehen kylkeen, mutta sitten alkoikin supistella. En tiiä kuvittelenko, vai oli ne taas entistä kipeempiä! Ekaksi yltyi menkkasärky, joka oli jo kunnolla pahan kuukautissäryn luokkaa, mutta enemmän aaltoilevaa. Jos tuommosta särkyä olis menkoissa koko ajan, niin johans tiä pyörtyis, mutta tuo onneksi tuli ja meni niin sen kesti hyvin. Sitten alkoi ihan supistellakin, ja sekin sattui. ei kyllä yhäkään niin, että tuntuis lapsi syntyvältä varsin. Mutta kipeesti kumminkin. Ootin siinä sängyssä tuleeko niitä monta, ja alkoihan niitä tulla.

Nousin sitten uudestaan, ja aloin katsoa kellosta ja tuumailla niitten laatua. 10min oli taas tarkkaan välinsä, mutta ei ne taaskaan mihinkään pahentuneet. Niinpä jossain välissä päätin taas, että koitan nyt vaan nukahtaa. Uni oli tullutkin, en tiiä mihin rakoon sitten kun ne kyllä herätteli moneen kertaan. Nyt on taas semmosta menkkajomotusta, mutta sekin riippuu vähän asennosta ja semmoisesta. Ja lisäksi mainittakoon, että tuo lapsen päänuppi vihloo entistä useammin sekä lapsen että minun liikkeiden tahtiin, että kaippa se siellä poraa tietään ulospäin.

Vähän ehdin taas jo toivoa, että sais sanoa miehelle ettei töihin kannatakaan tänään mennä. Mutta no, jos ei tänään sanota niin, niin sitten joku toinen päivä! Että mikäs tässä taas. Ajattelin kuluttaa tämän päivän virkkaamalla, nukkumalla ja mahdollisesti kaupassa käymällä. Olin meinannut tehdä jotain muutakin, mutta nyt kun nukuin niin vähän taidan keskittyä lepäilyyn.