keskiviikko 9. syyskuuta 2009

Keskiviikon pohdintoja.

Tuumin semmoista, että voihan tää viedä vielä tosi kauankin. Tai, tosi kauan ei ehkä sovi samaan lauseeseen koko homman kanssa, koska ei tässä nyt kuitenkaan VOI mennä kuin max 5vko. No, siis vajaa kolme viikkoa laskettuun. Kumminkin, tänään on koko päivän jomotellut alaselkää ja välillä alavatsaa ja supistuksia on ollut aina välillä. Jossain välissä kellotin, niin niitä oli vähän sekalaisin välein tunnin aikana kahdeksan. Ei ne kyllä kipeitä olleet nyt. Luin jotain vanhoja tekstejä netistä, jossa ihmiset kertoili miten synnytys oli alkanut, niin oli tosi monta semmostakin tarinaa, joissa tämmöset kolotukset ja säryt oli jatkuneet pitkään, tyyliin pari viikkoa ennen synnytystä.

Mutta no, toisaalta tietenkin hyvä jos lapsi saa siellä mahassa kasvaa ihan pitkään vielä. Sitäkin mietin kun niitä luin. Että onhan se tietenkin hyvä, ja on vähän itsekästä toivoa synnytystä, kun kaippa se muksu tietää koska se syntyä tahtoo. Mutta.. Tekis vähän mieli silti lähteä kävelylle. Mutta sitten taas en kovinkaan paljon usko, että se ihan oikeasti saa sen synnytyksen alkamaan, koska kait se syntyy kun on sen aika tai jotain.

Tekee kyllä kamalasti mieli nähdä tää tyyppi mahasta. Toisaalta on aika kiva maata tässä sohvallakin ja katsoa telkkaria ja lukea kirjaa ja muuta, eipä niitäkään sitten ehdi samalla tavalla tekemään. Että ehkä koitan nyt keskittyä tulevaisuudessa siihen. Huomenna kuitenkin siivoan, jos ei tuo mies tänään saa päähänsä siivota. Toivon ettei, koska saisi sekin nyt pitää ihan vapaapäivää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti